Agilityn maajoukkuekarsinnat 2019

Liedossa Turun kupeessa TSAUn hallilla kisattiin agilityn maajoukkuekarsinnat 15. - 16.6.2019. Kesäkuun puolen välin viikonloppu on useana vuonna ollut varattuna agilityn SM-kisoille, mutta nyt on SM-kisat siirretty elokuulle. 

Maajoukkuekarsintojen 2019 osallistumisoikeus on taas kiristynyt muutamalla paikalla edellisestä vuodesta. 77 paikkaa / FCI:n säkäluokka jaettiin seuraavasti: 

SM 2018 mitalistit (3 kpl)

Vuoden 2018 MM-kilpailuun osallistuneet koirakot (4-7 kpl)

Kunkin EO-karsinnan 12 parasta koirakkoa (12 kpl + 12 kpl + 12 kpl)

Halli-SM 2019 mitalistit (3 kpl)

Sijoittumalla rankingissa tarpeeksi hyvin

Edellä mainituista kilpailuista saatu osallistumisoikeus EI siirrynyt jaettavaksi eteenpäin kilpailun sisällä. Mikäli koirakolla oli osallistumisoikeus jostakin aiemmasta kilpailusta, siirtyi paikka jaettavaksi rankingin perusteella.

Perjantaina 14.6. oli ”viime hetken voittajat”-kilpailu, josta jokaisen FCI-kokoluokan kolme parasta tuloksen tehnyttä pääsi lauantain karsintakisaan. Mikäli kolmen joukossa oli koirakko, joka oli jo karsinnoissa, siirtyi paikka seuraavalle. Tähän kisaan osallistuivat I-HAHin koirakoista medit shelam Vola & Mari Mäkelä sekä pyrpap Kipinä & Claudia Ottka ja tavallisesti pikkumakseissa mutta nyt makseissa kisanneet  borcol Tempo & Mari Raulio.  

Medien kisan seitsemällä ensimmäisellä oli jo paikka karsintoihin ja kahdeksanneksi 5-tuloksella sijoittuneet Vola & Mari saivat paikan maajoukkueen karsintakisaan. Perjantain kisan kaikki tulokset ovat linkin takana. 

Lauantaina aloitettiin maajoukkueen karsintakisat kahdella agilityradalla ja yhdellä hyppyradalla.  Edellä mainittujen osallistumiskriteerien lisäksi saattoi karsintoihin päästä mukaan myös varasijalta ja niinpä I-HAHlta nähtiin radoilla yhteensä 11 koirakkoa. 

Medit

Shelam Vola & Mari Mäkelä 

Kromfo Nixi & Päivikki Turula

Kromfo Nopsa & Heli Kuronen

Minit

Käävil Kari & Titta Lähdesmäki

Käävil Sylvi & Johanna Kauppinen

Shelam Niki & Eveliina Eklund

Mittel Aika & Heini Lindholm

Käävil Nukka & Johanna Kauppinen

Maksit

Auskel Popstar & Sanna Ristikartano 

Auskel Hevi & Sanna Ristikartano

Borcol Guess & Heini Lindholm 

  

Maajoukkuekarsinnoissa kilpaillaan viisi rataa, joista kolme on agilityratoja ja kaksi hyppyratoja. Lauantaina kolmen radan jälkeen 37 eniten pisteitä kerännyttä sekä jokaisen radan nopeimman 5 tuloksen tehnyt, jolla ei olisi muuten jatkoon pääsyä, jatkavat sunnuntain neljännelle radalle. Sunnuntain viimeiselle radalle pääsee 30 eniten pisteitä kerännyttä koirakkoa. 

Säännöt ja kriteerit löytyvät kokonaisuudessaan linkin takaa. 

Sunnuntaina jatkoivat I-HAHlaisista kisaamista Heli ja kromfo Nopsa, jotka sijoittuivat lauantain hyppyradalla kolmanneksi keräten yksilöpisteitä 28 ja joukkuepisteitä 53 sekä Päivikki ja kromfo Nixi, jotka saivat radalta 3 yksilöpisteitä 18,70 ja joukkuepisteitä 43,70. Pistesaldo ei kummallakaan koirakolla kasvanut sunnuntaina vaikka hienoja suorituksia nähtiinkin. 

Hieno maajoukkue saatiin taas valittua ja tuloksiin pääsee täältä.  10. – 11.8.2019 kisataan Pohjoismaiden mestaruuskisat Tanskan Århusissa ja 19. – 22.9.2019  jännitetään Turussa maailmanmestaruuskisojen  katsomossa. 

E.K.

I-HAH ry:n agilityn kesäkisat 8. – 9.6.2019

Viikonloppuna kisattiin Kivikossa kesäkauden toiset viralliset agilitykisat. Lauantaina oli tarjolla kolme rataa kolmosluokkalaisille. Ilmoittautumisia oli saatu vähän tuntuisesti eli 208:aan starttiin.  Pikkuminejä oli vain kaksi, minejä 15-17, medejä 19-22, pikkumakseja 6-7 ja makseja 24-25. 

Samaan aikaan kisattiin myös Sipoossa, Vantaalla ja Vihdissä, joten pääkaupunkiseudulla oli runsas kisatarjonta ja kaikilla jäivät osallistujamäärät pienehköiksi. Inarin yöttömän yön kisat houkuttelivat myös Etelä-Suomen kisaajia. Pienestä kisaajamäärästä johtuen toimi Petteri Kerminen tuomarina koko lauantain ennakkotiedotuksesta poiketen. Vastaavana koetoimitsijana oli Maija Mäkelä. 

Tuomari Petteri Kerminen korjaamassa ajanottolaitteistoa

Ennen varsinaisen kisapäivän alkua auttoi tuomari  meitä ystävällisesti monenlaisiassa puuhissa.  Kun ajanottolaitteistoa pystytettiin, niin huomattiin, ettei sinne kulje sähkö.  Muuntajaan menevät johdot olivat taittuneet ja murtuneet rikki. Tyydyimme ajatukseen, että kilpailut kellotetaan käsikäyttöisillä sekuntikelloilla. Kisan alkuun oli vielä jonkin verran aikaa,  joten tuomari ehdotti, että hän koittaa korjata vian, jos jostain löydetään ruuvimeisseleitä ja sähköteippiä. Jotakin teippiä ja ruuvinvääntimiä löytyi ja ajanottolaitteisto heräsi henkiin. 

Näyttipä tuomari vielä ratatyöntekijöille minkälainen oja kannattaa lapion kärjellä kaivaa, jotta ajanottolaitteiden johdot saadaan hyvin haudattua hiekkaan.

Laitteet saatiin asennettua ja rata rakennettua kisaajien seuratessa aidan takana.  Ratamestari Alexandra Lappalainen poistui radalta.  

Pikkuminien, minien ja medien ohjaajat kutsuttiin rataantutustumiseen kisakirjeessä mainittuun aikaan.  

Kyy kuljetettiin pois kentältä muovilaatikossa Kuva: Alexandra Lappalainen

Rataantutustumisen aikana ratamestari huomasi palkintokorokkeen luona kyyn joka luikerteli korokkeen alle. Tiedämme, että Kivikossa on kyitä ja agilityharrastajat ovat nähneet niitä silloin tällöin alueella, mutta ei joka kesä eikä sentään agilitykentällä. Palkintokoroke siirrettiin syrjään ja siellä noin puolimetrinen ja sentin parin paksuinen kyy kyhjötti.  Tuomari sai toiseen käteensä haravan ja toiseen muovilaatikon.  Kyy siirrettiin rauhallisesti laatikkoon, laitettiin kansi päälle ja reipas kisatyöntekijä lähti viemään sitä puolentoista kilometrin päähän sille paremmin sopivaan maastoon. 

Kisat päästiin aloittamaan ja ne sujuivat joutuisasti.  Toimistoteltassa kisatyöntekijät olivat suojassa auringolta, mutta muualla eivät kaikki välttyneet auringon polttamalta iholta. 

Pikkumineissä tehtiin päivän ainoa triplanolla.  Lahden seudulta tullut pari voitti kaikki radat. Kääpiöpinseri Cara ja Sari Järvinen edustavat Koiskalan Agi-Teamia ja he saivat myös sertin A-agilityradalta. 

Mistyn kuva: Jaana Leppänummi 

Minien  A-agilityradan voittivat Itä-Helsingin agilityharrastajien parin viikon kuluttua 12-vuotta täyttävä sheltti Misty ja Jaana Leppänummi. 

Minien C-hyppyradan voittivat Border Agilityteamin borter Häjy iältään 9 vuotta ja 9 kuukautta ohjaajanaan Kirsi Viitasaari.  Voiton myötä koira sai hyppyvalion arvon ja miniluokan kisakumppanit Kirsin tarjoamat pullakahvit buffetista.  Kuvassa myös kisan 2. Katariina Väätänen I-HAH (wecoca Vilda), tuomari Petteri Kerminen ja kisan 3. Emilia Eerola BAT ja jackru Bruno. 

 

Medien B-agilityradan voittanut pari Border Agilityteamin shelam Amanda ja Riitta Salo saivat myös sertin.  Kuvassa myös kaksi podium-nollaa juosseet Heli Kuronen I-HAH (kromfo Nopsa)  sekä Paula Ropponen I-HAH ja shelam Taisto sekä tuomari Petteri Kerminen.

Maksien C-hyppyradan voittivat sertin kera Päijät-Hämeen Agility-Urheilijoiden borcol Fly ja Riikka Sarasoja – Lilja. 

Päivän kaikki tulokset löytyvät tolleri.net/tulospalvelusta ja muutamia valokuvia on Facebook-tapahtuman sivulla. 

Sunnuntaina 9.6. herättiin sateen ropinaan, mutta kisatyöntekijöiden kokoontuessa Kivikon kentälle klo 8:30 oli sade päättynyt.  Päivän tuomarina 1- Ja 2-luokkalaisille toimi Johanna Nyberg ja vastaavana koetoimitsijana Mari Mäkelä.

Kisaajamäärä oli pieni sunnuntainakin.  Kaikkiaan ilmoittautumisia oli 136:een starttiin.  Koko- ja tasoluokittain määrät olivat nollan ja kymmenen välillä.  2-luokan pikkuminejä ei ollut yhtään ja 1-luokan medeissä oli kahdessa startissa  10 osallistujaa.  LUVA tuloksia eli luokanvaihtoon tarvittavia 0-tuloksia tehtiin 1-luokassa neljä ja 2-luokassa kuusi. OIVA-tuloksen eli oikeuden luokanvaihtoon sai kolme koirakkoa kummassakin tasoluokassa. 

Kuva odottajista: Emilia Kainulainen, julkaisulupa lasten vanhemmilta 

Kisapäivä sujui leppoisasti ja kommelluksitta.  Pysäköintipaikat agilitykentän viereisellä katukoriskentällä olivat käytössä näissäkin kisoissa ja häkkitilaa oli tarjolla odottajille, kuten päivän ratamestari Emilia Kainulainen kertoi Facebook-päivityksessä. 

Tuulenpuuskat tekivät kepposia kisapäivän päättyessä, kun ilmoittautumispisteen ja toimiston telttoja purettiin.  Vahvarunkoiset teltat nousivat lentoon, mutta vakavilta haitoilta onneksi säästyttiin.
Sunnuntain tulokset tolleri.net/tulospalvelussa ja valokuvia Facebook-tapahtumassa. 

Heinäkuun lopussa on tarjolla kuusi kisaa 3-luokkalaisille.  Tervetuloa keräämään mahdollisesti puuttuvat SM-nollat tai muuten vaan nauttimaan kisaamisesta Kivikossa. 

Kiitokset kisojemme sponsoreille!

EK. /  Kuvat I-HAH kisatoimikunta ellei toisin mainita

HSKP:n agilityn piirinmestaruuskisat 2019

Helsingin seudun kennelpiirin agilityn piirinmestaruuskisat käytiin lauantaina 25.5.2019 Ojangon koiraurheilukeskuksen hallissa.  Kisojen järjestelyvastuun oli ottanut pieni Agilityklubi ry, jossa on FB-tietojen mukaan vain yhdeksän jäsentä. Kisatyöntekijöiksi oli saatu apua onneksi muista yhdistyksistä. 

Päivän aikana ratkottiin sekä yksilö- että joukkuemestaruudet.  Joukkueet kaikkiin viiten kokoluokkaan oli saanut kasaan I-HAHin lisäksi vain HSKH. Itä-Helsingistä osallistui kisaan kaikkiaan kuusi joukkuetta, sillä vuoden 2018 kultaa voittanut medijoukkue sai osallistua niin, että siitä oli mahdollista vaihtaa yksi koirakko.  Toinen medijoukkueemme lähti haastamaan edellisen vuoden voittajia. 

Aikaisemmissa joukkuekisoissa hyvin menestynyt minijoukkueemme oli uudistunut huomattavasti.  Vain Johanna ja Nukka ovat olleet aikaisemmin joukkueessa. Uudistunut minijoukkue voitti kultaa. 

Johanna Kauppinen ja käävil Nukka
Aija Lampinen-Helle ja mittel Luna
Johanna Kauppinen ja käävil Sylvi
Hannele Pekurinen ja tarupi Myrran

Maksijoukkueemme on myös menestynyt aikaisemmin.  Vanhasta joukkueesta olivat mukana Päivi ja Kelmi sekä Sanna ja Hevi.  Uudistunut maksijoukkue seurasi mitaliperinteitä voittaen kultaa.
Päivi Suomi ja pitcol Kelmi
Sanna Ristikartano ja auskel Hevi
Alexandra Lappalainen ja borcol Ralf
Noora Mäkelä ja auspai Jippi

Medien haastajajoukkue sijoittui tiukassa kisassa neljänneksi.
Anna Pekkala ja cocsta Odile
Jenni Laine ja kesvil Rudy
Emilia Kainulainen ja espves Pika
Saija Mutka ja kesvil Siiri

Medien vuoden takainen kultamitalijoukkue jäi tällä kerralla ilman tulosta
Päivikki Turula ja kromfo Nixi
Heli Kuronen ja kromfo Nopsa
Annina Kukkohovi ja espves Arpa
Tea Huotari ja cocspa Malva 

Osallistumisen ilon kokivat myös pikkumaksit
Vilja Kämppi ja auspai Svea
Kristiina Jokimies ja meksii Milo
Jonna Pietilä ja kerter Luna
Pirjo Kyrönaho ja appenz Kiti

.. ja kisailoa nähtiin myös pikkumineillä
Titta Lähdesmäki ja chihul Maisa
Linda Röman ja papill Coco
Maija Mäkelä ja  jackru Nöpö
Titta Lähdesmäki ja chihul Iita

Joukkueiden kokonaistuloksia löytyy kisan FB-sivuilta. 

Yksilökisojen tuomareiksi oli saatu vieraita ulkomailta: Alexander Beitl, Saksasta ja Kristina Sotarn Myrefelt, Ruotsista. Radat olivat melko hankalia varsinkin isojen koirien juostavaksi. Kahden radan yhteistuloksiksi eivät maksit ja pikkumaksit saaneet nollia ja medessäkin kirkkaimmat mitalit saatiin tuloksella 5. 

Jenny Laine ja kesvil Rudy saivat medeissä hopeaa ja Titta Lähdesmäki sekä chihul Iita  saivat pikkumineissä pronssia.  Päivän kisatulokset löytyvät tolleri net tulospalvelusta 
Onnittelut mitalisteille! 

   

EK

I-HAH ry:n toukokisat 2019 ja SAGIn mittaustilaisuus

Itä-Helsingin Agilityharrastajien kesän ensimmäiset agilityn ulkokisat pidettiin 4.-5.5.2019 Kivikossa. Monille kisaajille ja heidän koirilleen nämä olivat ensimmäiset ulkona juostut radat talven jälkeen. Luonto kyllä näytti kaikki puolensa sään suhteen. 

Sää oli lauantaina haastava.  Se alkoi aurinkoisena, mutta päivän edetessä saatiin räntää, lunta ja vettä. Siinä saivat kisaajat ja ratatyöntekijät olla luonnon armoilla. Koiria meno ei näyttänyt haittaavan. Tuomarit Henri Luomala ja Mika Kangas tekivät hyvin haastavia ratoja. Oli ihana nähdä kuinka hyviä koiria oli 1-2 luokan radoilla, kuinka hyvin ne menivät kepeille ja muille esteille. Koirat eivät karkailleet radan ulkopuolelle eivätkä moikanneet ratatyöntekijöitä. 

Ratojen muoto on muuttunut yhdeksän vuoden aikana, kun viimeksii itse olen kisannut ykkösluokassa. Silloin radat olivat M-kirjaimen tai ympyrän muotoisia ja huomattavasti helpompia. 

Nyt oli todella haastavampaan suuntaan mennyt. Koiratkin osaavat huomattavasti enemmän kuin silloin yhdeksän vuotta sitten. Treenit ovat nykyään monipuolisempia ja nuorellekin koiralle opetetaan jo pennusta esim. takaa kiertäminen ym., mitä ei silloin opetettu. Keppejä ei enää opeteta kättä heiluttaen keppien välissä. Kisaajat ja koirat menivät haastavat radat todella hyvin. LUVA-, OIVA- ja PAVA-merkintöjä tuli  kisakirjoihin ja siten myös luokkanousuja. Aikataulussakin olimme etuajassa kisapäivän päättyessä. Kiitos tästä kuuluu kisaajille, ratatyöntekijöille ja tietenkin tuomareille.

Sunnuntaina sää suosi meitä vähän paremmin, oli aurinkoa ja tuulta. Menoa oli, mutta niin myös syöttejä kuten sai ollakin. Koirat ohjaajineen suorittivat todella upeita ratoja. Sertejä saatiin ja uusia Agilityvalioita tuli. Kisaajat kannustivat hyvin toisia kisaajia ja keskustelivat radan jälkeen ratasuorituksistaan. Aikataulussa olimme välillä myöhässä ja sitten taas saimme sitä kiinni. Kisat saimme loppumaan aikataulun mukaisesti. 

Nyt kun Helsingin kaupunki oli luvannut meille parkkipaikaksi kentän viereisen katukoriskentän, niin kisaajien oli huomattavasti sujuvampaa hakea koirat autosta. Kiitokset kaupungille, että jatkossakin saamme kisoissa parkkeerata koriskentälle, kunhan muistamme ajella kevyen liikenteen väylillä maksimissaan 10 km / tunti vauhdilla.

Seuramme jäsenten häkkejä oli tarjolla kisaajille lainattavaksi rataantutustumisten aikana, mutta niitä käytetiin näissä kisoissa harvakseen.

Ruusukkeista kiitämme taas Mevet Omaeläinsairaalaa, ruokapalkinnoista Roburia ja muista palkinnoista seuraavia: Best Friend, Suomen Sairaalatukku Oy, Dogs First  ja Biofarm.

Sunnuntaina oli  kentällä myös SAGIn virallinen mittaustilaisuus,  jonka toimistotoimet I-HAH hoiti mallikkaasti. Iloisia kisaajia saapui mittauspaikalta, kun saivat koiransa siihen luokkaan mihin ajattelivatkin. Jotkut joutuivat pettymään, kun uusintatarkastuskaan ei muuttanut koiran säkäluokkaa, joka oli edellisessä mittaustilaisuudessa nostettu alkuperäistä ylemmäksi. Mittaustilaisuus sujui hyvin ja nopeasti. Koirille annettiin aikaa tutustua tuomareihin ja vieraita ihmisiä arastelevia koiria käsiteltiin huomaavaisesti.  Jonoa syntyi jossain vaiheessa ainoastaan maksupisteelle. Koirat tulivat hyvin toimeen keskenään odotellun aikana.

Kiitos paljon kaikille kisoissa olleille!

Terveisin kisojen vastaava koetoimitsija Jaana Leppänummi

Linkkien takaa löytyvät FB-tapahtumassa olevat tuomariesittelyt 

Mika Kangas  ja  Henri Luomala 

Tulokset löytyvät I-HAH ry:n kotisivuilta ja FB-tapahtumassa on kuvia palkintojenjaoista 

Kiitokset kuviaan jakaneille valokuvaajille! 

Ida Alexandersson 4.5.2019

Ritva Larjama 4.5.2019

Irene Erling 4.5.2019

Irene Erling 5.5.2019

A-rata maksit/ pikkumaksit   B-rata maksit/pikkumaksit   C-rata maksit/pikkumaksit

Sonja Löfgren 5.5.2019

Tervetuloa seuraaviin virallisiin agilitykisoihin Kesäkisoihin 8.-9.6.2019  ja sitä ennen agilityn supermölliepiksiin  ja epäviralliseen Agility Junnu-Cup osakilpailuun 18.5.2019 

Tottelevaisuuskoe Kivikossa 27.4.2019

I-HAH järjesti tottelevaisuuskokeen lauantaina 27.4.2019 Kivikon kentällä. Olimme tilanneet kaunista keliä koepäiväksi, mikä sitten toteutuikin, sillä lämpöasteita oli kokeen aikana yli +15 ja aurinko porotti kirkkaalta taivaalta. Koirille tämä yllätyslämmin päivä oli toki hieman haastava, mutta siitäkin huolimatta nähtiin hienoja suorituksia koirakoilta!

Aurinko paistoi tokokehään ihan aamuvarhaisesta lähtien! Kuvaaja Kristiina Jokimies

Kokeessa tuomarina toimi Mari Väänänen, liikkurina Tiina Andersson, ja vastaavana koetoimitsijana allekirjoittanut. Tuomarille ja liikkurille sekä minun että I-HAHin puolesta suurkiitokset – koepäivä oli oikein onnistunut ja teidän kanssa oli ilo olla järjestämässä koetta! Lisäksi koepäivänä kentällä oli ahkeroimassa I-HAHin riveistä talkoolaisia, joiden osalta täytyy sanoa, että hommat sujuivat uskomattoman sujuvasti. Yhtään ei olisi uskonut, että valtaosa heistä oli ensimmäistä kertaa talkoilemassa tokokokeissa, eikä toko lajina ollut välttämättä kaikille edes niin tuttu. Taisipa jokusta talkoolaista puraista tokokärpänenkin, joten toivottavasti nähdään jotkut heistä sitten jossain vaiheessa siellä koekehänkin puolella 😊

Koepäivä alkoi erikoisvoittajaluokalla, jossa oli neljä koirakkoa. Luokkaan osallistui myös yksi seuran oma koirakko: Wilma Puroila ja Bina. Hienoa työskentelyä nähtiin kehässä, ja saatiinpa antaa yhdelle koirakolle myös TK4-mitali! EVL-luokassa sijoitukset olivat seuraavat: 1. Liina Juopperi ja labradorinnoutaja Helkyn Peter Pan (286 pistettä, EVL1, KP, TK4), 2. Henrietta Nurminen ja bordercollie Maccabee Eagle-Eyed Lad (233 pistettä, EVL2) ja 3. Wilma Puroila ja Chluba Calypso Von Der Musenburg (222 pistettä, EVL3).

Kuva EVL:n palkintojenjaosta, kuvaaja Mirka Jantunen

Voittajaluokassa oli tällä kertaa vain yksi koirakko, joka ei valitettavasti saanut tulosta, joten palkintojenjakoa ei päästy tässä luokassa pitämään.

Avoimessa luokassa oli viisi koirakkoa. Mukana oli myös yksi oman seuran koirakko, Hanna Vieltojärvi ja Tiko, joka saatiinkin lopulta palkita ykkössijoituksestaan! AVO-luokan kolme parhaiten sijoittunutta olivat siis seuraavat: 1. Hanna Vieltojärvi ja australiankelpie Didaktic’s Joyride (270,5 pistettä, AVO1), 2. Helena Hirvonen ja belgianpaimenkoira tervueren No-How Guess How (235 pistettä, AVO2) ja 3. Tiina Piironen ja portugalinvesikoira Tajmadoran Arlene (225 pistettä, AVO2).

Kuva AVO:n palkintojenjaosta, kuvaaja Minttu Mantere

Alokasluokassa oli ennätysmäärä ensikertalaisia, sillä kymmenestä koirakosta jopa puolet olivat ensimmäisessä tokokokeessaan. Yksi näistä oli I-HAHlainen koirakko, Sanna Ristikartano ja Punkstar, joka teki hyvän kokonaisuuden ensimmäisessä kokeessaan! Kaikkiaan alokasluokassa nähtiin hienoja tuloksia ja ykköstuloksiakin oli mukana viisi! Sijoittuneet olivat: 1. Leena Raittinen ja bordercollie Pikkupaimenen Break Every Rule (192 pistettä, ALO1, KP, TK1), 2. Heidi Hujanen ja bordercollie Dreamoor Blue Glacier (187 pistettä, KP) ja 3. Mari Kymäläinen ja x-rotu Kira (180 pistettä, KP).

Kuva ALO:n palkintojenjaosta, kuvaaja Mirka Jantunen

Kiitokset onnistuneesta koepäivästä niin tuomarille, liikkurille, I-HAHin puolesta järjestelyihin ja talkoiluihin osallistuneille kuin myös kokeeseen osallistuneille koirakoille ja sponsoreille. Ja onnea kaikille tuloksiinsa tyytyväisille 😊

Noora Mäkelä, VKT

                  

Kevätkokous 2019 ja halliprojektin tilanne

Koiranpäivänä keskiviikkona 24.4.2019 kokoonnuttiin koiraharrastuksen pariin ilman koiria Ojangon koiraurheilukeskuksen kahvioon.  Teemana oli Itä-Helsingin Agilityharrastajat ry:n sääntömääräinen kevätkokous, jonka yhteydessä juhlittiin myös I-HAH ry:n maksijoukkueen vuoden 2019 Halli SM-kisojen kultamitallia. 

Joukkueen jäsenistä olivat paikalla Sanna Ristikartano ja  Heini Lindholm 

Ennen virallisen kokouksen alkua päästiin herkuttelemaan maittavalla salaatilla sekä suussa sulavilla suolaisilla ja makeilla leivonnaisilla.  Kiitokset buffatoimikunnalle ja herkut valmistaneille jäsenille. Puheenjohtaja Sonja Pajalin veti kokouksen läpi monen vuoden rutiinilla ja tilinpäätös sekä toimintakertomus hyväksyttiin ripeästi. 

Esityslistalla oli myös vuoden 2018 agility-, toko ja rally-tokokoirien palkitseminen plakaatein.  Onnittelut palkituille! Täydelliset tulokset ovat kotisivuilla.

Vuoden 2018 Agility Maksi SM-2 borcol Guess ja Heini Lindholm (kuva Sporttirakki)

Vuoden 2018 Agility Pikkumaksi meksii Milo ja Kristiina Jokimies

Vuoden 2018 Agility Medi kromfo Nopsa ja Heli Kuronen

Vuoden 2018 Agility Mini käävil Nukka ja Johanna Kauppinen

Vuoden 2018 Agility Tulokas käävil Kari ja Agility Pikkumini chihul Iita sekä Titta Lähdesmäki 

Vuoden 2018 Tokokoira borcol Uno ja Katri Ristimäki (kuva Sporttirakki)


Vuoden 2018 Rally-tokokoira vehter Elvi ja Satu Erkiö (kuva Paula Häkkinen)

Keskustelun aiheena oli myös talkoilu ja työvuoropisteet sekä vuoden 2019 agilityn SM-kisat, joiden järjestelytiimiin I-HAH kuuluu viime vuotiseen tapaan HAU:n ja JAU:n kanssa.  Kisat järjestetään  tänäkin vuonna Myyrmäessä MUP stadionilla.  I-HAH:n erityisvastuualueita ovat ilmoittautumispisteen ja buffan hoito.  Se tarkoittaa sitä, että meiltä pitäisi näissä pisteissä aina olla joku toimintatavat tunteva vastuuhenkilö paikalla ja varsinkin buffavuoroihin tarvittaisiin lisää vastuuhenkilöitä. Talkoilua riittää myös ratahenkilöille, toimistotyöntekijöille ja monenlaiseen muuhun puuhaan kykeneville. 

Kokouksen päätti Kivikon Koiraurheilukeskus Oy:n hallituksen puheenjohtajan Vesa Sundqvistin terveiset.

Hallin rakentamiseen emme saaneet tänäkään vuonna valtionavustusta. Sitä yritettiin nyt kolmatta kertaa. Valtakunnallisesti liikuntahallien rakentamiseen jaettiin tänä vuonna kolmannes vähemmän valtionapua kuin viime vuonna, kaikkiaan vähän yli 20 miljoonaa euroa. Etelä-Suomessa avustusta sai 6 hanketta, jotka kaikki olivat meidän hanketta suurempia.

Jo viime vuonna oltiin sitä mieltä, että valtionapua haetaan vielä tänä vuonna, vaikka sen saaminen on epätodennäköistä. Samalla päätettiin selvittää mahdollisuuksia rakentaa halli Kivikkoon olemassa olevien suunnitelmien mukaisesti, mutta ilman valtionapua. 

Kaupungilta olisimme voineet saada edullista lainaa 30 % eli noin 500 000 euroa runsaan 1,5 miljonan euron hankkeesta. Pankkirahoitusta olisi tarvittu noin miljoona, mihin pankit eivät lähteneet. Muilta pääomasijoittajilta mahdollisesti saatavilla oleva rahoitus olisi käynyt niin kalliiksi, että riski hallin toiminnasta saatavien tulojen riittämisestä lainojen maksuun muodostui liian suureksi.

Käytännössä nyt näyttää siltä, että Kivikon hankkeen toteutuminen on epätodennäköistä. Tosin tilanteesta on tarkoitus käydä vielä neuvotteluja kaupungin kanssa. luonnollisesti myös I-HAHin johtokuknnan ja halliyhtiön hallituksen välillä mietitään mihin suuntaan lähdetään. Kaikki lienevät edelleen samaa mieltä, että oma halli on I-HAHille välttämätön.

Yksi mahdollisuus on rakentaa Kivikkoon halvempi halli. Jos se ei onnistu, voidaan halvempaa ratkaisua etsiä muualta, tai hankkia jostain vuokrahalli pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

I-HAH valiot esittäytyvät: Agility- sekä Hyppyvalio Sinna

Kuva: Tuija Laurila

FI-AVA, FI-AVA-H

Mithrandir Super Trouper, Sinna

Rotu: Bordercollie

Syntynyt: 15.2.2013

Ohjaaja: Iina Blomqvist

Aloitin agilityn aikanaan syksyllä 2011 novascotiannoutaja Nikin kanssa. Nikin kanssa opettelin lajin perusteet sekä aloitin kisaamisen keväällä 2012. Nousimme kolmosluokkaan keväällä 2013, jolloin saimme myös ensimmäistä kertaa nollat kasaan SM-kisoihin ja MM-karsintoihin. Sinna saapui perheeseemme keväällä 2013 Nikin kaveriksi. Aloitimme agilityn syksyllä I-HAHin pentukurssilla. Taidot karttuivat riittävästi ja aloitimme kisaamaan loppuvuodesta 2014. Nousimme kolmessa kuukaudessa kolmosluokkaan ja heti ensimmäisestä 3lk kisasta saimme agilitysertin. Kolmosissa kisaaminen ei kuitenkaan jatkunut yhtä loistokkaasti. Suurin osa radoistamme oli katastrofeja. Olin onnistunut kouluttamaan nopean ja irtoavan koiran, joka yhdessä tekemisen sijaan imuroi ympärillä olevat esteet ja vähät välitti ohjauksistani. Esteosaamista ja perustaitoja puuttui myös, mitkä hankaloittivat ohjaamista entisestään. Me oltiin vielä liian kokemattomia kolmosiin koirakkona. Molemmilla oli omat vahvuutensa, mutta ei tehty tiiminä yhdessä. Turhauduin toistuvien samojen virheiden tekemiseen ja päätin jäädä treenitauolle.

Tauko teki meille hyvää, sillä sen jälkeen aloimme onnistumaan myös kisoissa.  Rupesin vähitellen hahmottaan Nikin ja Sinnan ohjauksellisia eroja sekä niiden vahvuuksia. Sinnan ohjaaminen tuntui ajoittain edelleen haastavalta ja vaikealta. Silloin Nikin kanssa “terapia-agility” oli loistavaa itsetunnon buustausta.Teimme tuloksia tasaista tahtia ja keräilimme sertejä. Sain Nikin kanssa kesän 2015 SM-nollat kasaan ja olimme I-HAHin SM-joukkueessa. Kerkesin vajaan vuoden kisaamaan molempien kanssa kolmosissa, kunnes Niki sairastui syksyllä 2015 autoimmuunisairauteen. Sairautta ei saatu hallintaan ja Niki jouduttiin lopettamaan jouluaattona 2015.

“Striving for success without hard work is like trying to harvest where you haven’t planted” - David Bly

Olen jälkeenpäin miettinyt, että vuoden 2015- 2016 vaihteessa tapahtui eräänlainen käännekohta agilityssäni. Olin Nikin kanssa tehnyt sitä kivaa ja helppoa agilityä, jossa ei paljoa linjoista tai ansaesteistä tarvinnut välittää. Juoksimme yhdessä esteeltä toiselle ja teimme tasaisesti tuloksia lähes joka kisassa. Nikin lähdettyä jäljelle jäi vain se haastava agility, jossa onnistuminen oli vaikeaa. Kaiken piti onnistua, jotta pystyimme edes tekemään tuloksen radalta. Pidin taukoa kisaamisesta ja keskityin treenaamiseen. Tauon aikana panostin treenaamiseen ja keskityin kouluttamaan Sinnasta entistä taitavamman. Lopetin kilpaa juoksemisen ja aloin esteiden sijaan ajattelemaan linjoja. Huomasin henkisen puolen vaikuttavan suorituksiini ja niinpä aloin työstämään myös sitä osa-aluetta kuntoon. Arvot ja tavoitteet uuteen järjestykseen ja näin palapeli alkoi vihdoin rakentumaan.  

Alkuun kaikki tuntui kaikesta työstä huolimatta vaikealta ja useamman kerran pohdin, että entä jos vaan lopetan kokonaan. Vanhasta tavasta pois oppiminen ja samanaikaisesti uuden tiedon sisäistäminen tuntui mahdottomalta. Tuntui, ettei osattu mitään ja tahkottiin vaan samojen ongelmien kanssa kerta toisensa jälkeen. Muistan erään kouluttajan lausahduksen edelleen, kun kesän viimeisten treenien jälkeen sanoi: ”Hei, sehän alkaa näyttää jo ihan agilityltä!”. Niiden sanojen saattelemana jatkettiin entistä sisuuntuneempina treenaamista. Edelleen lähes joka treenistä löytyi jokin “uusi ongelma” ja treenattavaa oli enemmän kuin vuorokaudessa tunteja.  Luonteeni ei kuitenkaan antanut periksi ja päätin jatkaa haasteista huolimatta. Aloin käymään yksityistunneilla Elina Jänesniemellä, joka osoittautui meidän lottovoitoksi. Elina osasi neuvoa ja haastaa minua ohjaajana, sekä neuvoa, että mitä taitoja  Sinnan kanssa tulisi vahvistaa ja mitä uutta pitäisi vielä opettaa.  Palasimme takaisin kisakentille kesäkuussa 2016 ja saimme heti toisista kisoista tuplanollan, kaksi sertiä ja Sinnalle tittelin FI AVA. Pääsimme vielä samana kesänä osallistumaan ensimmäistä kertaa I-HAHin agilityn SM-joukkueeseen. SM-kisojen jälkeen yhteinen sävel tuntui vähitellen löytyvän ja onnistumisia tuli sekä treeneissä että kisoissa. Kaikki hyvä loppuu kuitenkin aikanaan ja loppuvuodesta 2016 Sinnan terveys alkoi reistailemaan. Kannuskynnet repeilivät vauhdin hurmassa ja oltiin niiden takia sivussa useita kertoja kauden aikana. Jatkuvasta epäonnesta huolimatta rämmittiin eteen päin ja saatiin kerättyä ensimmäiset yksilö SM-nollat kesän 2017 SM-kisoihin. Päästiin silloin myös toistamiseen I-HAHin SM-joukkueeseen. Yksilöradalta ei mitään mainittavaa menestystä, mutta joukkueradalta meidän tiimi (me mukaan lukien) tehtiin 3 nollaa ja saavutettiin SM-joukkuepronssi!

Epäonni seurasi meitä kuitenkin myös kaudelle 2018. Sekä kynnet että oman jalan ongelmat vaivasivat meitä jatkuvasti. Jatkuvat terveyshuolet piti nöyränä ja pisti arvoja jälleen uuteen järjestykseen. Enää ei ollut voittaminen tai saatikka edes kisaaminen tärkeintä. Tärkeintä oli terveys ja yhdessä tekeminen. Uusi ajatusmalli rentoutti  kisaamistani entisestään ja se alkoi näkymään myös tuloksissa. Maaliskuussa saatiin viimeinen hyppyserti kouraan ja sillä titteli FI AVA-H. Kerättiin kauden aikana 15 nollaa ja päästiin osallistumaan toisiin yksilö SM-kisoihin. SM-kisoja edeltävänä iltana oma jalkani kipeytyi ja pystyin tuskin kävelemään koko viikonloppuna. Juostiin radat nilkkatuen ja kipulääkkeiden voimin ilman sen suurempaa menestystä. 

“Surround yourself with the dreamers and the doers, the believers and thinkers, but most of all, surround yourself with those who see greatness within you, even when you don’t see it yourself” - Edmund Lee

Kaikkien näiden vuosien aikana olen oppinut lajista, koiristani ja itsestäni äärettömän paljon. Olen oppinut arvostamaan terveyttä, jota olen aiemmin pitänyt itsestäänselvyytenä. Myös treenaamisen ja kisaamisen merkitys on muuttunut. Kisaradalle menen nykyisin testaamaan taitoja ja ohjaamaan rohkeasti pelkäämättä virheitä. Virheet yrittävät välillä edelleen ottaa minusta kisoissa yliotteen, mutta työstän ongelmaa edelleen. Eteenpäin on kuitenkin menty! Treenaamisessa laatu korvaa määrän. Pyrin jokaisesta treenistä ja kisaradasta löytämään kehittymiskohdat ja onnistumiset, sillä virheissä vellomalla ja jossittelemalla en ole tähänkään mennessä oppinut mitään.

Hyvää alkanutta kesää kaikille ja tsemppiä kaikille kesän koitoksiin! 

-Iina, Sinna & Miisa