Kisatunnelmia Rally-tokon SM-kilpailuista

Rally-tokon SM-kilpailut 2022 pidettiin 20.–21.8. Ylöjärvellä Rally-tassut KK ry:n järjestämänä Koirakoutsiareenalla. Lauantaina kisattiin mestariluokan karsinta ja alokasluokka. Sunnuntaina vuorossa oli avoin ja voittajaluokka sekä päivän huipennuksena mestariluokan finaali.

 

I-HAH lähetti kisaan joukkueen, jossa oli

Oona Paltola ja Helmivuoren Pohjantähti, "Rico", AVO

Oona Paltola ja Kariluodon Corona Borealis, "Neela", ALO

Katri Ristimäki ja Tending Impulse, "Hippa", VOI.

 

Lisäksi Katrin toinen koira Uno osallistui yksilökisaan mestariluokassa. Mestariluokkaan otetaan 60 koirakkoa, jotka hakevat kisaan etukäteen neljällä parhaalla tuloksellaan, jotka on saavutettu edellisten SM-kisojen jälkeen. Suomen parhaimmiston taso mestariluokassa on korkea ja SM-kisaan mukaan pääseminen vaatii hyviä tuloksia ja paljon treeniä.

 

Kisapaikka

Koirakoutsiareena tarjosi hyvät puitteet SM-kisalle. Hallin kaksi erillistä kenttää eri luokille olivat melko häiriöttömiä, yleisö oli vain yhdellä puolella kisarataa. Voittajaluokassa ja mestariluokassa, joissa itse kisasin, yleisö seurasi suorituksia hiljaisuudessa ja radan jälkeen kaikille taputettiin.

 

Sää oli todella lämmin ja koirille oli tuotu uima-altaita viilennystä varten. Koirat odottivat vuoroaan aurinkosuojapeitteillä varustetuissa autoissa häkeissä, telttoja alueelle ei ollut mahdollista pystyttää. Aivan kisapaikan vierestä alkoi metsä, mikä tarjosi hyvät puitteet koirien ulkoiluttamiseen. Paikalla oli myös myyntikojuja sekä buffet, josta sai ostaa keittoa lounaaksi molempina päivinä. Kisoista oli etäyleisölle seurattavissa livestream sekä tulokset päivittyvät tuloslistaan pian suoritusten jälkeen.

 

Lauantai: alokasluokka ja mestariluokan karsinta

Alokasluokassa oli paljon hienoja suorituksia, suurin osa sai koulutustunnuksen RTK1 - viimeistä alokasluokan koetta oli selvästi säästetty SM-joukkuetta varten. I-HAH:in joukkueen Oona ja Neela saivat 88 pistettä sekä hekin koulutustunnuksen RTK1. Alokasluokassa oli 46 koiraa, joista kaksi koirakkoa ylsi täyteen sataan pisteeseen.

 

Kaksipäiväisessä mestariluokassa ratkotaan suomenmestaruus kahden radan perusteella, muiden luokkien koirat ovat osana joukkueita. Lauantaina kisattiin karsinta, josta 20 parasta pääsi finaaliin. Tänä vuonna karsintaraja finaaliin pääsyyn asettui 95 pisteeseen. Pääsimme juuri 95 pisteellä jatkoon. Menetimme kolme pistettä, kun Uno hieman niiasi takajalkoja sivulla peruutuksessa, onneksi finaalipaikka ei kuitenkaan jäänyt siitä kiinni. Aikataulut olivat kisaajaystävälliset: sunnuntain finaaliin ilmoittauduttiin jo heti lauantai-iltana ja klo 14.30 alkavaan finaaliin riitti tulla paikalle klo 14 mennessä. Viime vuonna finalistit ilmoittautuivat sunnuntaiaamuna ja rataantutustuminen oli siitä noin kuuden tunnin kuluttua.

 

Sunnuntai: avoin ja voittajaluokka sekä mestariluokan finaali

Avoimessa luokassa moni sai RTK2-koulutustunnuksen. Täysiä sadan pisteen ratoja nähtiin vain yksi, luokassa oli 49 koirakkoa. Oona ja Rico saivat avoimen luokan radalta 71 pistettä, mikä oikeutti tulokseen ja koulutustunnukseen RTK2.

I-HAH joukkue

25 koirakon voittajaluokassa taso oli vaihteleva ja tässäkin luokassa oli vain yksi sadan pisteen rata, joka oli minun ja Hipan suoritus. Voitimme luokan! Olin säästellyt viimeistä voittajaluokan koepaikkaa juuri SM-kisaan siinä toivossa, että pääsisin joukkueeseen. Saimme siis myös koulutustunnuksen RTK3. Oli hienoa onnistua arvokisassa ja vieläpä voittaa! Hippa oli radalla hyväntuulinen ja se vastasi hyvin radan jälkeen sosiaaliseen palkkaan, mikä oli itselleni tärkeää yhteistyössä herkän koiran kanssa.

Katri ja Hippa

SM-kisat huipentuivat sunnuntai-iltapäivällä mestariluokan finaaliin. Tänä vuonna radalla nähtiin mm. merkki putken suulla, ihminen houkutuksessa ja pitkä suora putki, jonka jälkeen koiran rintamasuunnan tulisi pysyä suorassa seuruuasennossa. Finaalirataa tuomaroi kaksi tuomaria eri puolilla kenttää, joten suorituksen näkee eri kulmista. Kahden arvostelun keskiarvo muodostaa finaaliradan pisteet.

Uno

                                                                     

Tunnelma kisaajien joukossa oli kannustava ja hyväntuulinen. Suomen parhaimmiston suoritukset olivat hienoja ja tuomareiden tarkkojen silmien huomaamat pikkuvirheet ratkaisivat kärkisijoitukset. Itse en jännittänyt finaalirataa, vaikka pitkä putki ja nopea koira arveluttivatkin. Sain Unon kuitenkin lämmitellessä hyvin auki ja luotin koiran osaamiseen. Saimme 97,5 pistettä finaaliradalta, millä ei aivan yltänyt sijoittumiseen, mutta olin koiran tekemiseen erittäin tyytyväinen! Uno on luotettava ja kokenut kisakaveri, joka ei jännitä ja yrittää parhaansa.

 

Kannustan seuralaisia rohkeasti hakemaan mukaan seuraavaan joukkueeseen, rally-tokon SM-kisat ovat mukava tapahtuma!

 

Suomen mestaruuden voitti Csilla Bakos ja belgianpaimenkoira malinois M'Herceg du Clan du Diable, "Ham". Joukkuekisan voitti T-Team Sport Dogs ry.

 

 

Kirjoittaja: Katri Ristimäki  

 

Radat:

I-HAH valiot esittäytyvät: Agility- ja hyppyvalio Ralf

                                                                                                                                 

Kuva: Jannica Grönmark

FI AVA, FI AVA-H,   Mindpower Wizard, Ralf
Rotu: bordercollie
Syntymäaika: 13.7.2015
Ohjaaja: Alexandra Lappalainen

Ralf, Ralle, Rallersson on erittäin eloisa, viisas, huumorintajuinen ja tasapainoinen bordercollie poika. Unohdin mainita, suloinen, hellyydenkipeä pomppiva pusukone! Se voi juosta itsekseen täysiä pellolla sen näköisesti kun sillä olisi "näkymätön" kaveri mitä muut ei näe. Ralfin nimi juontaa juurensa F1 kuljettaja Ralf Schumacherista, koska hän on suloinen, ruskeatukkainen poika joka on saanut alkunsa Saksassa ja menee kovaa :)

Ralf rakastaa ihmisiä mikä näkyi jo pentulaatikossa. Ralf oli aina ensimmäinen pentu joka kiipesi syliini, kun kävin niitä katsomassa ja asenne muita koiria kohtaan on myös kiva, alistuu mieluummin kun provosoi. Ralf tulee toimeen pienten lasten kanssa todella hyvin ja rakastaa myös pentuja.

Ralf kilpailee agilityssä, maksi 3-luokassa ja on saavuttanut Suomen Agility arvon ja Suomen Hyppyvalion arvon. Poitsu on kaikkea mitä ikinä olisin voinut toivoa harrastuskaverilta.

Agilityssä Ralf on kiihkeä ja tekee kaiken täysillä mutta kuuntelee ja haluaa tehdä rataa ohjaajan kanssa. Sillä on vahva este focus joten käännökset saa tehdä ajoissa. Lyhyesti sanottuna hyvä moottori ja keskittymiskyky ja se käyttää kroppaansa todella kivasti.

Nautin joka treenistä ja kisa startista Ralfin kanssa.  Tää tyyppi tekee mut onnelliseksi joka päivä ja on kyllä varmasti elämäni upeimpia koiria ja mieletön agilitykamu.

Tokossa Ralf on kisannut kolme koetta ja kasassa on tunnus TK1. Se tekee tokoa  täysillä, hyvällä asenteella, häntää heiluttaen, laji ei vaan ole meidän ykkösjuttu  ;)

Jätkä on myös hyvä temppujen suorittaja ja osaa liudan hauskoja temppuja, mm hypätä syliin käskystä ja sammuttaa valot käskystä.

Tasapainoisuus tulee hyvin esille esim siinä kun ensin tehdään agilityä ja sitten heti perään tokoa. Ralfilla ei jää asiat päälle vaan osaa keskittyä tarvittaessa jo seuraavaan asiaan. Ralf palkkautuu sekä namilla että lelulla, mutta jos pitää valita niin lelu voittaa namit, ja ehdoton suosikki on tissikumi :)

Sateiset, mutta iloiset I-HAHin rally-tokon mestari-luokan kisat Kivikossa

Tiistai-iltana 26.7. 2022 käytiin rallytokon mestariluokan kilpailut I-HAHin Kivikon kentällä. Pääsin katsomaan
kilpailuita työntekijän roolista ja rallytoko-ummikkona oli todella mukava päästä seuraamaan itselle vieraan lajin kilpailuita ensimmäistä kertaa.  Kilpailuillalle osui valitettavasti melko sateinen sää. Onneksi kuurojen välissä oli myös paljon poutaisia  hetkiä ja ihan pahimmilta kaatosateilta vältyttiin. Ilma oli myös vielä näin heinäkuun lopulla melko lämmin.

I-HAHin kilpailuissa voi kokemukseni mukaan kuitenkin luottaa siihen, että talkoohenki pysyy erinomaisena pienistä sadekuuroista huolimatta ja näin oli myös näissä karkeloissa. Meidän talkootyöntekijöiden ilta alkoi onnistumisella, kun saimme toimistoteltan pystytettyä juuri sopivasti pienten sadekuurojen välissä. Pian saimmekin jo asetella rallytoko-kyltit paikoilleen ratapiirroksen mukaiseen järjestykseen.

Itse kilpailut käynnistyivät tuomarin ja vastaavan koetoimitsijan tervetulopuheella ja rataan tutustumisella.
Tuomari näytti ensin radan ja kaikki sen kyltit läpi kisaajille ja sen jälkeen kilpailijat saivat vielä kävellä rataa rauhassa läpi itsekseen. Ummikon silmin olin pohtinut, onko rallytokossa ihan mahdotonta muistaa kaikkia kylttejä ja rataa, joka on aina erilainen. Näytti kuitenkin siltä, että radan läpikäymiseen oli kilpailuissa hyvin aikaa eikä ohjaajien puolelta unohduksia tapahtunut ainakaan merkittävän paljon.

Rata itsessään sisälsi paljon seuraamista ja erilaisia käännöksiä, ja paljon itselleni tuttuja liikkeitä tokoa,
agilitya ja koiratanssia mukaillen. Haastavimmilta kylteiltä vaikuttivat tehtävät, jossa koirien piti pysähtyä ja kääntyä sekä liikkeet, joissa koirat kiersivät ohjaajan ympäri; toisin sanoen sellainen tekeminen, jossa koirat eivät päässeet etenemään niin vauhdikkaasti. Toki myös sateinen sää saattoi vaikuttaa siihen, että kaikki koirat eivät olleet niin energisellä tuulella.

Erityisen mukavaa kilpailun seuraamisesta teki se, että mukana oli paljon eri rotuisia koiria, kuten
dalmatiankoira, bernhardinkoira ja tsekinpaimenkoira. Vaikka harrastuskoirana yleisiä shetlanninlammaskoiria kilpailuissa oli enemmistö, näytti siltä, että laji sopii hyvin eri rotujen edustajille.
Ummikon näkökulmasta rallytokossa erikoiselta tuntui mahdollisuus uusia kylttejä. Hauskin kyltti seurata oli ”houkutus”, jossa ohjaaja seurauttaa koiran jonkin houkuttelevan asian ympäri. Houkutuksena oli tällä
kertaa pieni pakasterasiallinen makkaraa ja paperipussi. Ensin näytti siltä, että mestariluokan koirat
pysyivät kiltisti pois rasialta ja pussilta, mutta lopulta muutama koira erehtyi herkullisten hajujen perässä
purkille tutkimaan.

Kilpailuiden perusteella minulle syntyi myös sellainen vaikutelma, että rallytoko-harrastajien keskuudessa
oli hyvä ilmapiiri. Erityisen paljon pidin siitä, että tuomari kisakirjoja jakaessaan kilpailuiden lopussa sanoi jotain pientä positiivista ihan jokaisesta koirakosta riippumatta siitä, oliko koirakko tehnyt
huippusuorituksen tai esimerkiksi tullut hylätyksi. Mielestäni tämä oli hyvä käytäntö, sillä suoritukseensa
pettyneelle muistutus jostain pienestä onnistumisesta voi vaikuttaa todella paljon siihen, millä fiiliksellä
treenejään ja kisojaan taas jatkaa!

Kilpailuissa päästiin juhlimaan myös I-HAHin omien koirakoiden kilpailumenestystä. Kilpailun voiton veivät Katri Ristimäki ja bordercollie Uno todella sujuvalla suorituksellaan.

Lisäksi Krista Heikkinen ja japaninpystykorva Osma saavuttivat kilpailuissa viimeisen tuloksen rallytokovalion arvoaan varten. Onnea!

Olen monesti miettinyt, että on todella hienoa, että vaikka nimellisesti olemme Itä-Helsingin agilityharrastajia, seuraan mahtuu myös päälajinaan juurikin rallytokoa ja tokoa tekeviä harrastajia ja
aktiivista koulutustoimintaa näiden ”sileiden” lajien parissa. Agilityharrastajana arvostan sitä, että
seuramme tarjoaa treenejä myös muiden sellaisten lajien parissa, jotka tukevat koiran keskittymiskykyä,
malttia ja koulutettavuutta. Lisäksi ne tarjoavat myös vaihtoehtoja sellaisille koirille ja ohjaajille, joille agility ei syystä tai toisesta sovi.

Kilpailuilta eteni kaikin puolin todella sujuvasti ja tunnelma oli iloinen ja rauhallinen. Talkoilijan
näkökulmasta aika meni nopeasti eikä nälkä päässyt yllättämään, kun buffettiin oli varattu reilu määrä
I-HAHlaisten leipomia mokkapaloja. Itselleni syttyi myös katselijan saappaissa into päästä kokeilemaan lajia omien koirien kanssa.

Kiitos vielä kaikille järjestäjille, tuomarille, kanssa-talkoilijoille ja kilpailijoille mukavasta illasta!

Kirjoittanut: Emilia Välttilä

FB-terveiset kisaajalta ja tuomari Päivi  Nummelta

 

Tulokset:

Kiitokset sponsoreille!

 

 

I-HAHin Nollat kiikarissa -agilitykilpailut 30.7. - 31.7.2022

Nollienmetsästyslauantai 30.7.2022

Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna järjestettiin I-HAHin ”Nollat kiikarissa” 3-luokkien agilitykilpailut
Vantaalla Hakkilan agilityhallillamme. Näissä kilpailuissa monella koirakolla oli mahdollisuus kerätä viimeisiä puuttuvia SM-kilpailuihin oikeuttavia tuloksia. Lisäksi viikonlopun aikana eniten nollia tehneelle koirakolle joka säkäluokassa oli tarjolla ”Nollat Kiikarissa cup” -voitto, jonka palkintona oli ilmaiset startit I-HAHin agilitykilpailuihin loppuvuodeksi. Haastavista radoista huolimatta pääsimme seuraamaan myös onnistumisia. 

Tässä blogissa kerron kisatyöntekijän näkökulmasta lauantain tunnelmista.

Lauantaiaamun aloittivat pikkumaksit ja maksit Arto Laitisen tuomaroimilla kahdella agilityradalla ja
hyppyradalla. Luokissa oli kilpailemassa noin parikymmentä koirakkoa luokkaa kohden, ja haastavista
radoista huolimatta jokaiselta radalta löytyi ainakin muutamia nollan tekijöitä. Erityisesti iloitsimme, kun
maksien ensimmäisellä agilityradalla erittäin nopealla nollalla radan voittivat I-HAHia edustavat bordercollie Juno ja Nina Borgelin. Tällä suorituksella he saivat itselleen samalla myös agilitysertin.

Aamun hyppyradalla erityisen haasteelliseksi osoittautuivat kepit: sisäänmeno oli vauhdikas
umpikulma,  jonka vieressä oli putkiansa. Sisäänmenon selvitettyään koirien piti vielä pujotella seinää kohden kepit loppuun. Myös tällä radalla pääsimme seuraamaan I-HAHilaisen menestystä, kun Noora Mäkelä-Salmi ohjasi rohkeasti koiraansa luottaen Jippi-aussinsa upeasti haastavien kiemuroiden läpi virheettömällä ja sujuvalla suorituksella. Lopputuloksissa he sijoittuivat toisiksi.

Iltapäivällä tuomari vaihtui Anne Saviojaan ja vuorossa oli yksi hyppyrata ja kaksi agilityrataa medeille,
mineille ja pikkumineille. Luokat eivät olleet näissäkään kokoluokissa isoja: medeissä kisaamassa oli noin 20 koirakkoa, mineissä noin 10 koirakkoa ja pikkumineissä vain kolme koirakkoa. Näillä radoilla pääsimme seuraamaan vauhdikkaita ja rohkeita ohjauksia sekä iloista kannustusta katsomosta. Anne oli selvästi koirien mielestä mielekäs tuomari, sillä useampikin koira kävi iloisesti häntä tervehtimässä kesken radan. Tällaiset kommellukset luovat kisapäivään sellaista tunnelmaa, että agility ei ole niin vakavaa!

Annen ensimmäinen hyppyrata oli vauhdikas ja virtaava rata. Nollatuloksia saatiin tältä radalta hyvin: noin puolet koirakoista kaikissa kokoluokissa onnistuivat suorittamaan sen virheettömästi ihanneajassa. Tältä radalta teknisesti katsojan näkökulmasta mieleen jäi kohta, jossa koiran näkökenttään osui radalla
pituuseste sivusta päin. Jos ohjaaja ei ollut tarkkana, koira saattoi käydä tuon pituuden sivusuunnasta
hyppäämässä. Tällaisten ei niin ilmeisten ansaesteiden huomaaminen rataan tutustumisessa ei ole aina
ihan helppoa. Hyppyradalta oman seuramme edustajista sujuvia nollia taituroivat medeissä cockerspanieli
Odile ja Anna Pekkala (sij. 5/19) sekä kromfohrländer Nopsa ja Heli Kuronen, jotka myös voittivat radan.  Myös mineissä voitto meni I-HAHin edustajille, kun kääpiövillakoira Sylvi ja Johanna Kauppinen tekivät radan nopeimman nollatuloksen.

Annen ensimmäisellä agilityradalla näytti olevan hieman enemmän haasteita, joka heijastui myös tuloksiin.  Koirakoiden taitoja testasivat ainakin radan alun vauhdikas kepeille meno pituuden kautta sekä seinää kohden sijoitettu keinu. Myös puomin alle sijoitetut putket houkuttelivat joitakin koiria putkiansoihin.  Virheettömiä ratoja onnistuttiin tekemään lopulta vain medeissä kaksi kappaletta ja mineissä yksi. Myös aiemmalla radalla onnistuneet I-HAHin edustajat kromfohrländer Nopsa ja Heli Kuronen suorittivat radan puhtaasti ja sijoittuivat tällä radalla toiseksi. Mineissä ainoan nollatuloksen tekivät myös I-HAH:laiset parsonrusselinterrieri Aurus ja Paula Kuikka saaden agilitysertin.

Päivän viimeisellä agilityradalla saatiin taas enemmän nollatuloksia. Tämä rata testasi edelleen koirien putki-puomi erotteluita ja loiva käännös puomilta testasi sekin koirien osaamista. Medit taituroivat
yhteensä seitsemän nollatulosta. I-HAHlaisia nollantekijöitä olivat tällä radalla cockerspanieli Odile ja Anna Pekkala (sij. 4/18) sekä espanjanvesikoira Arpa ja Maija Mäkelä (sij. 7/18). Mineissä ja pikkumineissä tältä radalta saatiin yhdet virheettömät suoritukset.

Meillä I-HAHilla on Hakkilassa todella hyvät mahdollisuudet harjoittelulle talvikaudella. Kaksi isoa hallia ovat talvella lämpimiä ja niissä on yhteensä kolme treenikenttää: kaksi pienempää ja yksi iso. Näissä kilpailuissa pääsin näkemään myös, miten tilamme muuntautuvat kilpailupaikaksi. Toisessa hallissa oli tilava lämmittely- ja häkkialue, ilmoittautuminen ja buffet. Tästä hallista oli myös kulku toisen hallin puolelle, jossa varsinaiset kisaradat olivat. Kisaradan pääsi siis suorittamaan aika rauhallisesti, kun odottavien ja lämmittelevien koirakoiden häly oli toisessa hallissa. Kilpailukentän muoto oli neliö, mutta vauhdikkaita ja virtaavia ratoja olivat tuomarit mahtuneet sinne suunnittelemaan.

Maksien hyppyradalta eteenpäin saimme pyörimään myös kilpailuiden livestreamin, joka pyöri Facebook-
livenä. Vanhoja striimejä voi halutessaan käydä edelleen katsomassa: ne löytyvät mm. Nollat Kiikarissa -
agiltykilpailuiden Facebook-tapahtumasta ja löytyvät myös yleisen ”Itä-Helsingin Agilityharrastajat ry”
sivuston kautta Facebookissa.

Kisojamme oli sponsoroimassa pääsponsorimme Roburin lisäksi Verman, Apteekki-tuotesarja sekä Orkla.
Kisapäivä sujui ilman suurempia kommelluksia ja talkoolaisille oli tarjolla hyvät talkooeväät omassa
taukopaikassa. Päivän tarkemmat tulokset löytyvät täältä.

Kiitos kaikille kisaajille ja talkoolaisille ja onnittelut vielä kaikille sijoittuneille ja muuten suorituksiinsa
tyytyväisille!

Emilia Välttilä

Nollat kiikarissa sunnuntai 31.7.2022

Pienemmät kokoluokat XS-M kisasivat sunnuntaina aamupäivän Arton radoilla. Ennen isompiin koiriin
siirtymistä nähtiin muun musassa jännittävä uusintakierros minien hyppyradalla, kun Tiina Linna ja shetlanninlammaskoira Sam sekä Marjaana Hirviniemi ja kääpiösnautseri Minco suorittivat nollaratansa täsmälleen samassa ajassa 32,58 ja joutuivat tiukkaan kaksintaisteluun voitosta.  I-HAHin Jaija (Marjaana) lunasti lopulta Mincon kanssa radalta voiton ja koirakko sai muutenkin onnistuneesta kisapäivästä mukaansa palkintojen lisäksi hyppy-sertin.

Sunnuntai-iltapäivään Anne Savioja oli tehnyt pikkumakseille ja makseille kolme kurvikasta rataa. Tiukoista esteväleistä näytti selviävän parhaiten maltillisella vauhdilla ja vahvalla kehollisella ohjauksella. Mukavasti löytyi kisakoirissa rotukirjoa ja vähemmistörodut pärjäsivät hienosti bortsujen joukossa.
Tunnelma Hakkilassa oli jälleen iloinen ja leppoisa, vaikka päivä vähän venyi suunnitellusta aikataulusta.
 

Kisaajilla säilyi työrauha, kun odottaville koirakoille oli oma hallinsa. Kentän laidalta tuli kisaajille kuitenkin paljon positiivista tukea, kannustusta ja riemukkaita aplodeja hyvistä suorituksista.
Myös sää suosi viikonloppuna, oli kesäisen lämmintä, muttei läkähdyttävää. Hyvin näyttivät koirat jaksavan vielä cupin viimeisetkin radat. 

Kisaajilta tuli jälleen kiitosta sujuvista kisoista ja mukavasta tunnelmasta eli hyvin näyttää uusi halli pysäköintialueineen toimivan kisapaikkana.  Sunnuntain tulokset ovat linkin takana.

Katri Kannisto

Viikonlopun Cup-voittajiksi selviytyivät :

Pikkuminit Kati Koskinen ja Jesse (3 nollatulosta)

Minit Johanna Kauppinen ja Sylvi (3 nollatulosta)

Medit Petra Suurkari ja Mysli (5 nollatulosta)

Pikkumaksit Taija Salokannel ja Ilo (2 nollatulosta)

Maksit Maija Anttolainen ja Maj-Lis (3 nollatulosta)

Onnea voittajille! 

Mineissä ja pikkumakseissa voittaja ratkottiin sijoituspisteillä. Johannalla ja Sylvillä ratkaisivat sijoitukset 1., 2. ja 1. ja Taijalla ja Ilolla kaksi 1. sijoitusta.