I-HAHissa metsästettiin nollia 27. - 28.7.2024

I-HAHin nollanmetsästyskisoissa Hakkilan hallilla heinäkuun viimeisenä viikonloppuna oli sunnuntaina tarjolla kolmosluokalle yhteensä kaksi agilityrataa (radat D ja E) sekä yksi kolmosluokan hyppyrata (rata F). Tuomareina toimivat lauantain tapaan Tommi Raita-aho ja Salme Mujunen, jotka olivat suunnitelleet kiinnostavia ratoja koirakoille suoritettaviksi. Kisoihin osallistui koirakoita ympäri Suomea ja myös Ruotsista.

Vaikka makseissa bordercollie olikin tuttuun tapaan suosituin rotu, nähtiin radoilla myös rotukirjoa. Kisoihin osallistui agiradoille hieman harvinaisempia rotuja kuten länsigöötanmaanpystykorva, walesinterrieri, staffordshirenbullterrieri, amerikankarvatonterrieri, saksanseisoja ja cirneco dell’Etna.

Sunnuntain kisapäivän aloittivat pikkuminit ja minit, joiden jälkeen oli medien vuoro. Pikkuminien, minien ja medien radat oli sunnuntaille suunnitellut niillä tuomarina toiminut Tommi Raita-aho, joka lauantaina tuomaroi pikkumaksit ja maksit. Sunnuntaille kolmelle radalle oli pikkumineihin ilmoitettu yhteensä 21 starttia, mineihin 41 ja medeihin 57. Nollia kolmelta radalta (2 agilityrataa ja yksi hyppyrata) kerättiin pikkumineissä yhteensä 6 kappaletta, mineissä 5 ja medeissä 13 kappaletta. 

Iltapäivästä radoille pääsivät pikkumaksi- ja maksikoirakot, joille radat oli loihtinut Salme Mujunen, joka lauantaina tuomaroi pikkuminit, minit ja medit. Startteja pikkumakseihin oli kolmelle radalle ilmoitettu 57 ja samoin makseihin 57 kappaletta. Nollia pikkumakseissa ja makseissa koirakot keräsivät aamupäivää enemmän. Nollia Salmen sunnuntain kolmelta radalta (2 agilityrataa ja yksi hyppyrata) kerättiin pikkumakseista yhteensä 27 ja makseista 25 kappaletta.

Sunnuntaina kisoista saatiin myös kaksi uutta Suomen agilityvaliota: japaninpystykorva Snö ohjaajanaan Rosita Dahlberg sekä japaninpystykorva Kiwi ohjaajanaan Nathalie Roos. Samoin sunnuntailta viimeiset sertinsä hyppyradoilta nappasivat Kiwi ja Nathalie sekä shetlanninlammaskoira Nasta ohjaajanaan Sarianna Pinola. Näin ollen Kiwi ja Nasta saivat Suomen hyppyvalion arvot. Edellä mainittujen lisäksi sertin agilityradalta sai pitkäkarvainen chihuahua Toivo ohjaajanaan Kati Koskinen. Lämpimät onnittelut valioituneille ja sertin saaneille!

Hallilla nähtiin myös useampia pentuja totuttelemassa tulevaisuuden harrastukseensa. Kisojen hälinä onkin oiva tilaisuus tutustuttaa pentu halliympäristöön. Toivottavasti näemme kaikki söpöläiset tulevaisuudessa myös kisaradoilla.

 

Vehka-pentu, kuva: Robin Lundell

 

Talkoissa oli mukana useampia ensikertalaisia tai kyseiseen tehtävään ensikertalaisia. Talkoolaiset suoriutuivat tehtävistään mainiosti ja sunnuntaina kisojen purkaminen saatiin illalla päätökseensä lähestulkoon aikataulussa. Kisaajilta kiitosta tuli tälläkin kertaa rauhallisesta ja tilavassa odotustilasta.

 

 

Nollia koirakot saivat siis sunnuntaina metsästettyä hyvän määrän ja menolippuja SM-kisoihin lunastetuksi. Onnea kaikille ja menestystä tuleviin SM-kisoihin ja muihin kisoihin! Lämpimästi kiitos vielä kerran kisojemme tuomareillle Tommille ja Salmelle! Iso kiitos myös kisojemme sponsorit Bozita Robur, Verman ja Apteekki-tuotesarja.

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraavaksi Hakkilan hallille pääsee agilityssä kisaamaan Syyskisojen merkeissä 21.-22.9.2024.
Tervetuloa!

Emmi Väisänen

I-HAHin Nollat kiikarissa -kisat 29.-30.7.2023

Jo perinteiset eli kolmannet Nollat kiikarissa -agilitykilpailut heinäkuun viimeisenä viikonloppuna pidettiin Itä-Helsingin Agilityharrastajien vuokrahallissa Hakkilassa. Tuomareina kisoissa toimivat Salme Mujunen ja Laura Mättö.

Salme Mujusen F-hyppyrata sunnuntaina pikkumineille, mineille ja medeille oli mielenkiintoista katsottavaa, sillä kolme putkea ja niiden välissä sekä hallin reunoilla olleet hypyt pystyttiin ohjaamaan yli kymmenellä erilaisella tavalla. 27 koirakkoa teki tällä radalla 0-tuloksen, kun sitä yritti tehdä 58 koiraa ohjaajineen.  Jännitystä riitti myös ratatyöntekijällä, jonka piti seistä valmiudessa rientää nostamaan mahdollisesti putoava rima kahden putken välissä keskellä kenttää.

Jatketaan numeroilla, lauantaina 29.7. kisassa nähtiin 321 suoritusta ja näistä 127 päättyi 0-tulokseen.  Nollan tekijöistä 23 edusti Itä-Helsingin Agilityharrastajia.  Ensimmäiselle sijalle onnistuivat juoksemaan mineissä Titta ja käävil Friik kolme kertaa sekä medeissä Anna ja cocspa Jade kaksi kertaa ja pikkumakseissa Alexandra ja Micke kerran.  Toiselle sijalle juoksivat kerran mineissä Kalle ja parson Sani sekä medeissä Emilia ja espves Papu sekä Heli ja kromfo Nopsa.  Kolmannen sijan saivat kerran makseissa Silja ja pitcol Seela. 

Sunnuntaina 30.7. juostiin 277 rataa ja näistä saatiin 107 0-tulosta, joiden tekijöistä 18 oli I-HAHista.  Voittajina yhdellä radalla olivat mineissä Johanna ja käävil Sylvi, toisina mineissä olivat kertaalleen Aija ja millel Nala ja kolmannen sijan saivat kertaalleen mineissä Kalle ja parson Sani, sekä medeissä Anna ja cocspa Jade ja Heli sekä kromfo Nopsa. 

Viikonlopun aikana tehtiin useampia tupla- ja tripla-nollia saman päivän aikana vaikka palkintosijoituksia ei kaikista saatu.  Myös meriittejä saavutettiin: Titalle ja käävil Friikille Agi -A3 sekä Kialle ja käävil Nuutille Agi-H3. 

Kisapäivien superiloisten onnistujien joukkoon kuuluivat medeissä kisanneet Anu ja espves Mimi sekä Anna ja walter Sohvi, jotka saivat sunnuntain viimeistä edellisen ja viimeisen radan nollillaan tuplanollat ja viikonlopun aikana viimeisen tarvittavan agilitynollan tekivät Emilia ja espves Papu.  Näin nämäkin kolme koirakkoa saivat kasaan tarvittavat tulokset, jotta voivat osallistua Jyväskylässä järjestettäviin agilityn SM-kisoihin 25. - 27.8.2023.

Onnittelut kaikille hienoja tuloksia ja ratoja tehneille!

Kisat eivät olisi mitään ilman hienoja palkintoja.  Kiitokset palkintosponsireille:  Robur, Verman ja Apteeekki!

EK

Pääsiäismunien ja nollien metsästystä I-HAHin pääsiäisen agilitykilpailuissa 7.- 9.4.2023!

Mitäpä muutakaan agilityharrastaja tekisi pääsiäisenä kuin viettäisi aikaa agilitykilpailuissa?! Hakkilan hallilla pidetyissä I-HAHin pääsiäisen agilitykilpailuissa oli tarjolla perjantaina neljä rataa pikkumaksien ja maksien kaikille tasoluokille, lauantaina neljä rataa pikkuminien, minien ja medien kaikille tasoluokille ja sunnuntaina vielä kaksi rataa kaikille taso- ja kokoluokille. Kevätauringon täyttämän viikonlopun starttimäärä kipusikin reilusti yli tuhanteen!

 

Viikonlopun tuomareina olivat Arto Laitinen, tuomariharjoittelija Einari Pekkala, Anne Huittinen, tuomariharjoittelija Eva Kajander, Ville Liukka ja Tommi Raita-aho. Nollien lisäksi kisaajien oli mahdollista metsästää halliin piilotettuja suklaamunia pääsiäisen kunniaksi. Itse olin paikan päällä kilpailemassa perjantaina ja sunnuntaina maxi-1-luokassa koirani bordercollie Amon kanssa sekä lauantai-aamuna talkoilemassa. Tässäpä siis kisaraporttia 1. luokkien näkökulmasta.

 

Aikainen perjantaiaamu haastoi keskittymistä

Perjantaina olin kilpailemassa koirani Amon kanssa kaikki neljä Arto Laitisen tuomaroimaa rataa. Koska olemme Amon kanssa vielä kisauramme alussa ja opettelemme hakemaan yhteistä rytmiä, sopivat useamman startin kilpailut meille hyvin: jos jollain radalla rytmiä ei ihan löydy, on onneksi useampi mahdollisuus! Oli myös tosi mukavaa päästä kilpailemaan oman seuran kilpailuissa samalla isolla kentällä, jolla myös treenaamme. Treenattujen asioiden siirtäminen kisatilanteeseen sujuu näin mukavasti aloittelevan koiran kanssa.

 

Suuren starttimäärän vuoksi perjantain kisapäivä alkoi jo seitsemältä aamulla agilityradan

rataantutustumisella. Itselleni aikaiset aamut ovat yleensä mieleisiä, mutta tällä kertaa vähäiseksi jääneet yöunet kieltämättä tuntuivat ajatuksenjuoksussa. Kuten monissa kilpailuissa, myös näissä hyppyradat olivat suositumpia kuin agilityradat. Näin ollen aamun ensimmäiset osallistujamäärältään pienemmät agilityradat sujuivat nopeasti ja kaikki radat oli juostu mukavasti jo hieman puolen päivän jälkeen.

Ykkösten radat olivat kohtalaisen virtaavia, mutta niissä oli myös haastavia paikkoja. Oma suosikkini oli  kenties päivän toinen agilityrata, jolla linjat tuntuivat omalla koiralla erityisen sujuvilta. Pitkälaukkaisen maxikoiran kanssa kilpaillessa arvostan linjojen sujuvuutta ja tilaa radoilla aivan erityisesti. Erityisen mieleistä Arto Laitisen radoilla minulle oli se, että kontaktiesteet pysyivät molemmilla radoilla paikoillaan.

 

Tämä nopeuttaa ratojen rakennusta ja on mielestäni myös reilua kokemattomille kisakoirille, joilla saattaa helposti esimerkiksi puomi ja keinu mennä vielä erityisesti vierailla esteillä sekaisin. Pidin myös siitä, että kummallakin radalla viimeiset esteet olivat puomi ja hyppy suoraan edessä - näin pääsi heti radan jälkeen palkkaamaan hyvin sujuneet puomit.

 

Omat suorituksemme Amon kanssa eivät perjantaina menneet aivan suunnitellusti ja tulossaldomme oli rivi hylättyjä. Toivon, että olisin ohjannut hitusen paremmin! Saimme kuitenkin kaikilla radoilla paljon yksittäisiä onnistumisia perusasioissa mm. kepeillä, erikoisesteillä ja kontaktiesteillä, joista olin tosi iloinen. Agility on niin virheherkkä laji, että juuri näitä pikkuisia onnistumisia pitäisi aina muistaa kisapäivänjälkeen miettiä… Päällimmäisenä mielessäni päivän mittaan oli kiitollisuus mainiosta kisakaverista, joka

yrittää aina parhaansa. <3

 

Perjantain tulokset löydät täältä.

 

Lauantaina pienissä kokoluokissa vedettiin täysillä

Lauantaina pääsin ihailemaan pienten kokoluokkien eli pikkuminien, minien ja medien ratoja

talkootyöläisen roolissa. Aamu alkoi tällä kertaa hyppyradoilla ja jatkui siitä kahdelle agilityradalle, joita tuomaroi Anne Huittinen. Radat olivat myös tänä päivänä melko virtaavia, mutta haastaviakin kohtia niillä oli. Monelta ohjaajalta jäi kenties rataantutustumisessa huomaamatta keppien jälkeen sijoitetut ansahypyt, joille useampi koira päätyi. Vauhdikkaat radat kysyivät ohjaajilta myös rohkeaa liikkumista ja riskinottoa - ja sitä ohjaajilta löytyikin! Erityisesti mieleeni tältä päivältä jäikin se, miten moni pikkukoiran ohjaaja antoi selvästi aivan kaikkensa vauhdikkailla radoilla auttaakseen koiraansa onnistumaan ja tätä oli todella inspiroivaa seurata.

 

Lauantain tulokset löydät täältä.

Agilityn iloa sunnuntaina

Sunnuntaiaamuna me 1. luokkien ohjaajatkin saimme nukkua hiukan pidempään, kun päivän

ensimmäinen agilityrata alkoi vasta kymmeneltä. Agilityradalla oli jälleen melko haastavia kohtia, mutta päivän hyppyrata taas oli mielestäni mainio 1. luokan rata, jolla koirakot pääsivät onnistumaan. Erityisen vaikutuksen minuun teki Ville Liukan koiraystävällinen tuomarointi, joka sai kisaajilta kiitosta. Villen kannustava ote tuntui siirtyvän myös kisakatsomon tunnelmaan, jossa iloittiin pienistäkin onnistumisista - tällaista on agility parhaimmillaan! On myös todella arvokasta, että kisatilanteen voi muuttaa treenitilanteeksi ja olla näin koiralle erityisen reilu.

Oma kisakaverini Amo

Oman koirani Amon kanssa emme selviytyneet virheettä agilityradan haasteista, mutta hyppyradalta teimme varsin sujuvan nollaradan sijoituksella 2. Oli mukavaa päättää pitkä viikonloppu onnistumiseen! Kisapaikkana pidän omassa hallissamme siitä, että paikalle mahtuu hyvän kokoinen lämmittelyalue, jossa oli tällä kertaa hyppyjä, putki, kepit, keinu ja A. Omalle koiralle olennaisia asioita pääsi siis muistuttelemaan ennen ratoja ja lämmittelemään esteillä. Isomman koiran kanssa arvostan myös sitä, että hallissa on oikeasti tilaa pyöriä koiran kanssa ja leikkiä radan jälkeen. Jos oma koira on häiriöherkkä, on hallin kisakenttä myös rauhallisimmasta päästä.

 

Sunnuntain tulokset löydät täältä.

Kisaviikonlopun jälkeisinä mietteinä jäin pohdiskelemaan kisa- ja treenitilanteiden eroa. Viikonlopun radoilla näkyi nykyinen trendi melko haastavista 1. luokan radoista, joilla olisi pitänyt osata esimerkiksi tiukat poispäinkäännökset/vippaukset, irtoaminen koko kisaradan päästä päähän ja pujottelu suoraan hallin nurkkaa kohti. Mitenkään väheksymättä tuomarin vaativaa roolia sopivan haastavan radan suunnittelussa, kaipaisin itse lisää sellaisia ihan “perus naapurin mustin” mentäviä ratoja, joilla koiralle olisi helppo luoda positiivinen tunnemuisto kisatilanteesta.

 

Viikonlopun aikana nähtiin paljon hienoja vetoja ja myös oman seuramme koirakot olivat usein kärkisijoilla. Onnittelut vielä kaikille suorituksiinsa tyytyväisille ja iso kiitos I-HAHin loistavalle talkooporukalle kilpailuiden järjestämisestä Robur, Apteekki-tuotesarja,

Verman, Aginotes ja Berra kilpailuiden tukemisesta!

 

Viikonlopun kisavideot ovat nähtävissä I-HAH Livestream YouTube-kanavalla.

Teksti ja kuvat Emiliä Välttilä