maanantai 20. kesäkuuta 2022

I-HAHin edustajille kultaa ja pronssia agilityn JSP SM-kisoista

Suomen Agilityliiton arvokilpailujen vuosikalenteriin merkityt vuoden 2022 neljännet arvokisat,  junioreiden, senioreiden ja para-agilitaajien SM-kisat, järjesti Janakkalan koirakerho Hämeenlinnassa 18. - 19.6.2022. Ilmoittautumiset oli huomattu lähettää ajoissa 12:sta I-HAHin koirakosta ja valitettavasti muutamat muistivat tapahtuman vasta, kun ilmoittatumisaika oli mennyt umpeen neljä viikkoa ennen kisoja. 

60 + ohjaajien ja medi-koirien luokassa Päivikki Turula ja roturisteytys-kromfohrländer (parsonrussellinterri - kromfohrländer) uusivat vuoden takaisen voittonsa.  Ensimmäisenä juostun hyppyradan jälkeen pari oli kolmantena 0-tuloksella, mutta agilityradan 0-voitto varmisti kokonaiskisan voiton ja kultamitalit sekä ohjaajan että koiran kaulaan.

50 - 59 vuotiaitten ohjaajien ja mini-koirien luokassa Aija Lampinen-Helle ja mittelspiz Nala juoksivat virheettömästi molemmat radat ja yhteistuloksella - 2,72 saivat kumpikin omat pronssimitalit.


50 - 59 vuotiaitten ohjaajien ja mini-koirien luokassa tekivät Hannele Pekurinen ja tanskalais-ruotsalainen pihahoira Myrran myös ratavirheettömät radat ja tulos 1,89 toi heille kisassa 5. sijan.

60 + ohjaajien ja mini-koirien luokassa tekivat Marjaana Jaija Hirviniemi ja kääpiösnautseri Minco yhteistuloksissa luokan toiseksi nopeimmat ajat, tuloksella 10 sijoitus oli 8.

60 + ohjaajien ja medi-koirien luokassa Eila Kuronen ja roturisteytys-kromfohrländer ( villakoira - kromfohrländer) saivat sijoituksen 10. yhteistuloksella 15.15. 

Kisapaikkana oli Hämeenlinnan Säästöpankki Areena Hämeen Härkätien varrella.

 

Hallissa oli hyvin tilaa kolmelle kisakentälle, joka onkin SAGIn vaaatimus JSP SM-kisojen pitopaikalle.  Tilaa jäi hyvin myös koirien häkeille ja se oli tarpeen sateisena kisapäivänä lauantaina.
 


Kisojen täydelliset tulokset löytyvät Agilitytulospalvelusta: seniorit lauantai 18.6. ja juniorit & para-agilitaajat sunnuntai 19.6.  Facebookin keskustelupalstoilla ovat jotkin kisaajat arvostelleet kisaratoja, mutta medikokoisen koiran kanssa radoilla olleena 70 + kisaaajana haluan kiittää tuomareita Marko Mäkelä ja Reetta Pirttikoski. Heidän ratansa olivat oikein loogisia ja sopivia jo hiukan kömpelösti liikkuvalle seniorille hyvin liikkuvista puhumattakaan eikä ratojen muistamisessa tullut ongelmia. 

Seuraavat I-HAHin jäsenet olivat lähettäneet ilmoittautumisen kisaaan. Yksi koirakko joutui harmillisesti lähtemään aamulla kisapaikalta pois, koska pysäköintipaikkaa ei löytynyt hallin läheltä. 

Juniorit 15-18 v 

S kääsnä Moona ja Emilia Hammar
 
Seniorit yli 60 v
S kääsna Minco ja Marjaana Hirviniemi
M kromfo Nixi ja Päivikki Turula
M kromfo Nopsa Eila Kuronen 
 
Seniorit 50-59 v

XS toyvil Kerttu ja Pirjo Haglund

S tarupi Myrran ja Hannele Pekurinen
S kesvil Sylvi ja Johanna Kauppinen
S mittel Nala ja Aija Lampinen-Helle
S mittel Luna ja Aija Lampinen-Helle
SL espves Rilla ja Leena Kerkelä
L borcol Juno ja Nina Borgelin
L borcol Sinna ja Iku Blomqvist

 
Onnittelut mitalisteille ja  muillekin hyviä ratoja tehneille!  
Vuoden kuluttua agilityn JSP SM-kisat ovat Rovaniemellä etkokisoineen 16. - 18.6.2023.  Nyt kannattaa jo laittaa merkintä kalenteriin toukokuun alkupuolelle, jotta ilmoittautuminen kisoihin ei unohdu ;). 

Eila Kuronen
 
 
 

keskiviikko 8. kesäkuuta 2022

I-HAH agilityn piirinmestaruuskisoissa 2022

Helsingin Seudun Kennelpiirin agilityn mestaruuskisojen makseissa saivat I-HAHin Silja Larmu ja pitkäkarvainen collie Santtu hopeaa.


Pikkumineissä I-HAHin Pirjo Haglund ja toyvillakoira Kerttu saivat pronssia.  Kolme I-HAHin joukkuetta pääsi mitalisijoille.  Onnittelut!

Kisojen järjestelyvastuun oli tänä vuonna ottanut AgiToko Dogs ry eli ATD ja kisat pidettiin Ojanko Areenalla Vantaalla sunnuntaina 5.6.2022.  Päivän aikana kisattiin yksi 2-luokan agilityrata, jolla ratkottiin  juniori piirinmestaruus. I-HAHin junnuja ei tällä kerralla osallistunut kisaan.
3-luokan agilility- ja hyppyratojen tulos ratkaisi varsinaisen HSKP:n piirinmestaruuden ja joukkuemestaruudet ratkottiin neljän koirakon agilityradoilla,  joista huomioitiin kolmen parhaan koirakon tulokset.  

Yksilökisoissa nähtiin paljon hienoja suorituksia ja I-HAHin edustajia palkintopallilla.  Linkkien takaa löytyvät kaikki tulokset.

Maksit A-agilityrata
3. Päivi Suomi & pitcol Jekku, tulos 0

Maksit  B-hyppyrata
1. Asko Salmi & belpag Nude, tulos 0, edustusseura näissä kisoissa BAT, mutta ovat siirtymässä I-HAHiin
2. Silja Larmu & pitcol Santtu, tulos 0
3. Alli Arppe & isovil Tesla, tulos 0 SERT-H

Pikkumaksit A-agilityrata
1. Johanna Mankinen & borcol Pokka, tulos 0

Pikkumaksit B-hyppyrata
3. Heini Lindholm & borcol Guess, tulos 0

Medit A-agilityrata
1. Kalle Jääskeläinen & parson Sani, tulos 0

Medit b-hyppyrata
1. Päivikki Turula & kromfo Nixi, tulos 0

 

I-HAH lähetti kisoihin maksimimäärän joukkueita ei viisi ja tuloksena oli kaksi hopeaa ja yksi pronssi.

Minit hopeaa: Jaija Hirviniemi & kääsna Mico, Heini Lindholm & mittel Aika, Johanna Kauppinen & käävil Sylvi ja Titta Lähdesmäki & käävil Kari


Medit 1. pronssia: Anna Pekkala & cocspa Odile, Tea Huotari & cocspa Malva, Heli Kuronen & kromfo Nopsa ja Päivikki Turula & kromfo Nixi

Medit 2. : Alli Arppe & kesvil Fiffan, Emilia Kainulainen & espves Papu, Anu Sarapaltio & espves Mimi ja Maija Mäkelä & espves Arpa

Pikkumaksit hopeaa: Mari Raulio & borcol Tempo, Heini Lindholm & borcol Guess, Sanna Ristikartano & auskel Tekno ja Sanna Ristikartano & auskel Popstar


Maksit 4/8: Päivi Suomi & pitcol Jekku, Alexandra Lappalainen & borcol Ralf, Sanna Ristikartano & auskel Punkstar ja Silja Larmu & pitcol Seela

Onnittelut hienoista tuloksista ja kiitokset katsojien puolesta jännittävästä kisapäivästä.

EK

keskiviikko 1. kesäkuuta 2022

Agilityn maajoukkuekarsinnat 2022

Agilityn maajoukkuekarsinnat kisattiin kahden vuoden tauon jälkeen Tampereen koiraurheilukeskuksen hallissa Luhtaantien varrella 27. - 29.5.2022. Maailmanmestaruuskisoja ei ole järjestetty vuoden 2019 jälkeen, mutta syyskuussa 2022 ne järjestetään Itävallassa

Keväiset lenkkimaastot Tampereen hallin ympärillä olivat varsin kelvolliset.


Kisat olivat ensimmäistä kertaa kolmepäiväiset kaikille kisaajille eli sekä perjantaina että lauantaina kisattiin sekä hyppy- että agilityradoilla ja sunnuntana oli finaaliratana agilityrata.  

Maajoukkuekarsintoihin sai osallistua kilpailuohjeessa  mainittujen kriteerien mukaisesti 65 mini-, 75 medi- ja 85 maksikoirakkoa. Jostakin syystä kisaajamäärät eivät täyttyneet.  Kilpailuohjeessa kerrottu karsintaformaattikin oli muuttunut edellisistä vuosista eli pisteitä kerättiin sekä European Open karsintakisoista että näistä MJ-karsinnoista niin että pisteisiin huomoitiin kolmen parhaan agilityradan ja kahden hyppyradan pisteet.   Kisojen varsinaisina tuomareina toimivat Támas Tráj Unkarista ja Reetta Pirttikoski Suomesta. 

Näihin kisoihin saattoi saada osallistumisoikeuden aikaisemmin kisattujen EO-karsintakilpailujen menestyksen tai SAGIn rankingin mukaan.  

13:lla I-HAHin jäsenellä olisi ollut oikeus osallistua kisaan:

mittel Aika & Heini Lindholm
käävil Sylvi & Johanna Kauppinen
käävil Kari & Titta Lähdesmäki
kääsna Minco & Marjaana Hirviniemi
espves Papu &  Emilia Kainulainen
kromfo Nopsa & Heli Kuronen
shelam Taisto & Paula Ropponen
cocspa Malva & Tea Huotari
kromfo Nixi & Päivikki Turula
borcol Ralf & Alexandra Lappalainen
auskel Punkstar & Sanna Ristikartano
pitcol Seela & Silja Larmu
auskel Popstar & Sanna Ristikartano 
 
mutta vain kuusi koirakkoamme oli lähettänyt ilmoittautumisen:
 
minit
mittel Aika & Heini Lindholm
 
medit
espves Papu & Emilia Kainulainen
kromfo Nopsa & Heli Kuronen
cocspa Malva & Tea Huotari
kromfo Nixi & Päivikki Turula
 
maksit
pitcol Seela & Silja Larmu.
 
Olikohan yksi syy kotiin jäämiseen se, että Tampereelta oli vaikeaa löytää kohtuuhintaista majoitusta, koska siellä pelattiin samana viikonloppuna jääkiekon maailmanmestaruudesta.  Kisapaikan kahvion valkokankaalla ei näissä kisoissa näkynyt meneillään olevat agilitykisaradat vaan TV:ssä näytetyt jääkiekkokisat.
 

Parhaiten I-HAHin edustajista menestyivät  Heini Lindholm ja mittel Aika.  He saivat osallistumisoikeuden elokuussa Ruotsissa kisattavaan Pohjoismaiden mestaruuskisojen yksilökisaan.  ONNITTELUT!


Agilityn Maajoukkuekarsinnat 2022 Facebook-tapahtumassa on kuvia ja linkkejä ja lopulliset tulokset löytyvät Agilitytulospalvelusta

EK

torstai 26. toukokuuta 2022

I-HAH Junnupäivä 21.5.2022


21.5. I-HAHille oli järjestetty junnupäivä, eli junnuohjaajille kokonainen päivä varattuna agilitytreeneille ja sen lisäksi vielä jollekin toiselle aktiviteetille. Tässä päivässä oli ihmisille tarkoitetut juoksutekniikka- ja ketteryystreenit, joita veti Nova van der Ende sekä agilitytreenit, joissa kouluttajana oli Ville Liukka. Paikan päällä oli tarjolla pientä syötävää sekä juotavaa.



Tapahtumaan osallistui 12 junnua, jotka jaettiin kolmeen ryhmään. Päivään osallistuneet nuoret olivat 8-17-vuotiaita.


Päivä aloitettiin Novan juoksutekniikka ja ketteryystreeneillä. Treeneissä oli erilaisia tehtäviä tikkailla ja hauskoja paritehtävia kuminauhoilla ja ilman.


Novan treenien jälkeen mentiin rakentamaan rataa ja tutustuttiin siihen. Sen jälkeen oli ensimmäisen ryhmän treenivuoro, jonka aikana toinen ryhmä meni kävelemään merkityn lämppälenkin, jonka aikana piti tehdä tehtäviä. Kaikille ryhmille oli omat ajat, milloin näillä olisi lämppälenkki, milloin treeni ja milloin vain odottelua.


Agitreeneissä oli kolme rataa vaihtoehtoina ja jokaisen ryhmän treenit oli jaettu kahteen kierrokseen.


Koko päivän kentällä tuntui olevan mukava tunnelma ja kaikki tuntuivat viihtyvän! Kiitos kaikkille päivään osallistumisesta!

Laura R.

I-HAH:n junnupäivään osallistui ohjaajia kuudesta eri seurasta. Agilityliitolta saadun junnuavustuksen avulla katettiin valmentajien kulut ja I-HAH tarjosi kentän, joten päivä oli osallistujille maksuton. Kiitos tuesta Sagi ja I-HAH! Seuraava Junnupäivä on elokuussa, fb-tapahtumasta saat lisätietoja ja tiedon ilmoittautumisen avautumisesta.


Maija.

torstai 12. toukokuuta 2022

I-HAH ry järjesti iltatottelevaisuuskokeet 28.-29.04.2022

Uusi I-HAH ry:n halli 1, kenttä 3 Hakkilassa vihittiin virallisesti käyttöön 28.-29.04.2022 järjestetyillä tottelevaisuuskokeilla. Nämä tottelevaisuuskokeet toteutettiin kaksipäiväisinä iltakokeina. Uusi iso ykköshalli ja sen kenttä antoivat loistavat puitteet tottelevaisuuskokeiden järjestelyille ja kaikille sen eri luokille rekvisiittoineen mahdollistaen hienot kaksi koeiltaa kaikkinensa. Iso kenttä soi hyvin tilaa esteille ja ruudulle ja muulle tarvittavalle kehärekvisiitalle ja iso kenttä muuntui myös kädenkäänteessä sopivampaan, tarkoituksenmukaisempaan ja rauhallisempaankin kokoon ja sijaintiin alemmille luokille. Osallistujia oli molempien iltojen kokeisiin ilmoittautunut mukaan mukavat 23 koirakkoa, jakaantuen ALO-, AVO-, VOI- ja EVL-luokkiin ja niinpä saimmekin nähdä jälleen monia eritasoisia ja taitavia suorituksia koeiltojen aikana.

Ilahduttavaa oli niin monen oman seuran tokoilijan osallistuminen kokeisiin, eikä vain pelkkä osallistuminen, vaan kaiken kukkuraksi vielä saimme nähdä omilta koirakoiltamme huikean hienoja suorituksia, joista tulokset puhuvat omaa kieltään, kun tuloslistaa silmäilee! 

Torstain suorituksia tuomaroi Mari Väänänen ja perjantaina tuomarina toimi Pernilla Tallberg joiden molempien tuomarioppilaana ahkeroi tuomarioppilas Maarit Hellman. Vastaavana koetoimitsijana torstaina toimi Laura Taimioja ja perjantaina Johanna Mankinen. Liikkurina molempina päivinä toimi Hanna Stammeier ja hänen apulaisenaan EVL- ja VOI-luokissa Sonja Syväpuro.

Torstaina 28.4. taitojaan näyttivät koirakot AVO- ja VOI-luokissa ja perjantaina vuorossa olivat EVL- ja ALO-luokan koirakot. Tunnelma oli molempina iltoina hyvä ja leppoisa ja aikaa oli runsaasti sekä suorituksille, että tuomareiden työskentelylle ja siinä sivussa myös tuomarioppilaan huomioimiselle. Koirakkojen suoritukset etenivät mallikkaasti ja häiriöittä, vaikka tuomari ja tuomarioppilas kävivätkin keskinäistä kanssakäymistään arvosteluperusteista ja antamistaan arvosanoista aina liikesuoritusten välillä.

Buffaan oli loihdittu taas jos jonkinlaisia herkkuja kilpailijoiden ja talkoolaisten hyvinvointia ajatellen. Kiitos ahkerille leipureillemme! Tälläkin kertaa pääsponsorinamme oli BOZITA ROBUR. Jälleen mukana myös perheyritys VERMAN sekä ORKLA.

Kaunis kiitoksemme teille!

Parhaimmista tuloksista vastasivat:  


AVO 243p IIp 1. sija Rennam My Personal Trainer Ohj. Riitta Pesonen
VOI 249p Ip KP 1.sija Tending Impulse Ohj. Katri Ristimäki
ALO 185 Ip KP 1.sija Hazelmoor Hello Honesty Ohj. Tiina Granholm

                                                     
EVL 257p Ip TK4 FI TVA 1.sija Ohj. Mariel Alin
ALO 175p Ip TK1 2.sija Ohj. Edit Suominen

 

Luokkiensa parhaat palkitut koirakot

ALOKASLUOKKA
1. australianpk. Hazelmoor Helly Honesty / Tiina Granholm
2. rottweiler Rotshcard Aino Annikki / Edit Suominen
3. australianpk. Muttonbuster´s Earlybird / Marja-Liisa Veltheim

 

AVOIN LUOKKA
1. staffordshirenbullterrieri Rennam My Personal Trainer / Riitta Pesonen
2. shetlanninlammaskoira Suzi-Dog´s Zin Zin To The Win / Olivia Byysing
3. novascotiannoutaja Miilunpolttajan Punatukkainen Tyttö / Ari Alexandersson

VOITTAJALUOKKA
1. bordercollie Tending Impulse / katri Ristimäki
2. polski owczarek nizinny Windflaw´s Draque Bien Ironmani / Wilma Puroila
3. lagotto romagnolo Fooguel Gilda Generosa / Laura Mustonen

 

ERIKOISVOITTAJALUOKKA
1. bordercollie Mindpower Wisdom / Mariel Alin
2. bordercollie Tending Hawk / Marien Alin
3. bordercollie Tending Hotstuff / Nina Manner


Kauneimmat kiitoksemme tottelevaisuuskoeiltojemme sponsoroijille!


 

Kiitos näistä mukavista ja onnistuneista tokoiluilloista mukaan ilmoittautuneille koirakoille, tuomareille ja kaikille vapaaehtoisille mukana olleille toimihenkilöille!

Teksti: Nina Pellikka

Kuvat: Nina Pellikka


Kuva: Katri Ristimäki                                                                                                                 



tiistai 26. huhtikuuta 2022

Itä-Helsingin Agilityharrastajat ry:n historiikki vuodet 2005 - 2009

 

2005 - Ensimmäiset valmennusryhmät ja työvuorovelvoite

Päätettiin perustaa ensimmäistä kertaa agilityn valmennusryhmät, joiden tarkoitus oli kehittää aktiivikilpailijoiden tietotaitoa ja tarjota heille yksilöllisempää koulutusta. Heidi Attola oli vastuussa valmennusryhmien käynnistämisestä. Ensimmäisenä vuonna ryhmiin kutsuttiin mukaan aktiivisia ja potentiaalisia koirakoita. Talvikausi 2004 - 2005 treenattiin Konalassa HAU:n hallilla silloiselta nimeltään Purina-areena.

Kelkkapuistossa jatkettiin treenaamista kuten ennenkin huhtikuun lopusta lokakuun loppuun maanantai - torstai-iltoina sekä lauantai- ja sunnuntai-iltapäivisin. Esteet kannettiin alkuillasta kontista ulos ja treenien päätyttyä takaisin konttiin. Kunakin treenipäivänä harjoitteli kolmesta neljään ryhmää.  (Otsikkokuva Kelkkapuistosta: Noora Waltari)

Vuoden aikana järjestettiin Purinalla kaksi virallista agilitykilpailua ja otettiin käyttöön työvuorovelvoite. Edellytettiin, että kukin harjoitteleva jäsen osallistuu yhden kilpailun järjestämiseen vuodessa.


Kesäkuun alussa HAU:n ja AGRY:n yhdessä järjestämä Stadi games-agilitykisa Laakson ratsastusstadionilla oli suosittu kisatapahtuma, johon monet I-HAHlaisetkin osallistuivat. 

Kuvat Purinan ulkokentältä ja Laakson ratsastusstadionilta: Mari Nummi

Kouluttajatilanne aiheutti paljon keskustelua johtokunnassa. Kouluttajien määrä oli liian vähäinen. Keskusteltiin myös kouluttajien arvostamisesta ja ulkopuolisen kouluttajan ottamisesta kouluttamaan omia kouluttajia. Kouluttajille maksettiin kulukorvaukset koulutusmatkoista.

Muutaman vuoden ilmestynyt I-HAH –lehti laitettiin jäihin

Talvikausi 2005-2006 treenattiin edelleen Purinalla.  Vuorot olivat huonoon aikaan: maanantaina klo 21 - 23 ja lauantaina klo 8 - 11.  Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 108.

2006 -  Liityttiin vastaperustettuun SAGIin ja elämä Kelkkapuistossa oli rauhatonta

Yhdistys liittyi 15.1.2006 Tampereella perustetun Suomen Agilityliitto ry:n jäseneksi.  Kesätreenit jatkuivat entiseen tapaan Kelkkapuistossa, jonne yritettiin jälleen saada aidattu alue agilitykenttää varten.

Jäsenet muistelivat näitä vuosia keväällä 2022. 

Vuosien kuluessa Kelkkapuiston elämä muuttui levottomaksi, pyöräilijät ja mopopojat ajoivat treenikentän läpi ja ympärillä vaikka koirat treenasivat siellä. Kentän laidalla olevan huvimajan luota ja kentältä löytyi viikonloppujen jälkeen roskaa, lasia, tupakantumppeja ja pullonkorkkeja. Kelkkapuistossa myös treenattiin kaksi ryhmää ihan vierekkäin ilman mitään väliaitaa. Tuntui tosi hienolta, kun treeneissä koirat keskittyivät pelkästään agilityyn. Sen jälkeen ei tarvinnut miettiä uskaltaako mennä aitaamattomille kentille kisaamaan. Kelkkapuistosta on jäänyt mieleen myös koripalloilevat teinit. Siellä treenattiin sulassa sovussa, välillä kesken ratasuorituksen tuli kentälle koripallo.

Mari Nummi: “Lisähaasteen treeneihin toivat meidän perheen koirille kentällä kulkeneet varikset. Ne tulivat syömään ohjaajilta tippuneet namut, eivätkä välittäneet treenaavista koirakoista yhtään. Incan keskittyminen aitojen välistävetoon ei ollut paras mahdollinen, kun välillä piti syöksähtää variksen perään.  Freya taasen otti pituudella kunnon spurtin syöksyessään variksen perään, näimmepä pitkästä aikaa Freyan todellisen vauhdin - kovaa se juoksi.  Puomille noustessaan Freya havaitsi taas variksen ja ehkä kuvitteli lentävänsä variksen perään ja otti siinä puomilla ollessaan pikaspurtin. Kauhuissani katsoin touhua kauempaa ja pelkäsin sen hyppäävän puomin ylhäältä variksen perään, mutta mitä tekee Freya? Juoksi too-osi kovaa puomin alasmenokontaktille, siinä hienoinen hidastus ja sitten syöksähdys kentällä variksen perään. Oli siis kontaktin ottaminen hieman mielessä, vaikka oli tärkeämpääkin tekemistä.”  Sanna Ristikartano kommentoi: “Tätä kun kaunistelisi vähän, voisi sanoa, että Freya keksi juoksarit  variksen takia.  Muistan myös oman flattini varisjahdissa ja sen hyvin koulutetun variksen, joka osasi avata repun vetoketjut ja pölliä sieltä lihapullia.” Miia Eloranta lisäsi: “Niistä variksista tuli tosi röyhkeitä, kun ne äkkäsi, että treenirepuissa on syötävää.”

Tuija Hyvättinen muisteli: “Meillä oli ikimuistoinen vapaatreeni Kelkkapuistossa Anna Pekkalan kanssa. Haluttiin treenata kontakteja, joten kahdestaan puuskutettiin painava puinen A-este kontista kentälle ja takaisin. Ainut vaan, että molempien pumppukärryjen renkaat puhkesivat tässä operaatiossa, mutta saatiin treenattua."

Tehtiin myös treeniyhteistyötä Myllypuron koirayhdistyksen kanssa. Myky järjesti kaksi tokoryhmää viikossa, joihin I-HAHlaiset saivat osallistua. Vastineeksi I-HAH järjesti yhden agilityryhmän viikossa. Myllypuron koirayhdistys ehdotti yhteistyötä hallihankkeessa. Vuoden kuluessa kävi ilmi, että Mykyn hallihanke vaikutti olevan epävarmalla pohjalla ja aikataulu pitkä (rakennusvuosi todennäköisesti 2010). Näin ollen johtokunta päätti, että I-HAH ei lähde hankkeeseen mukaan.

Vuoden aikana järjestettiin yhdet viralliset kisat, joissa oli mukana epävirallinen joukkuekisa.

Toukokuussa järjestettiin epävirallinen kisasarja ”Champion of the East”, jonka osakilpailut olivat agilityrata, maastoagility, hit & hurry ja hyppyrata.  Epävirallinen Kaunotar ja Kulkuri –joukkuekisa järjestettiin heinäkuussa Kelkkapuistossa.  Kesäleiri järjestettiin Hauholla, osallistujia oli vain kuusi.

Nettisivuille perustettiin jäsenosio, johon jokaisella jäsenellä oli käyttäjätunnus ja salasana. Yhdistyksen tiedotus siirrettiin pääasiassa nettiin jäsensivuille.

Noin v. 2006-2007 seura kustansi osan edustuskisaajien takeista. Takit tilattiin Helsitarelta seuran silloisissa vihreä-punaisissa väreissä. Kuvassa todennäköisesti seuran vanhimman veteraanin (huhtikuussa 2022, 17 vuotta) takki hänen itsensä päällä. Kuva: Henna Laaksonen

 Talvitreenit 2006-2007 pidettiin Border Agility Teamin lämpimässä hallissa Varistossa. BAT-hallilla järjestettiin myös ikimuistoiset pikkujoulut, joiden ihmisagilitykisan putkien ja A-esteen suoritusta muistellaan edelleen. Näissä pikkujouluissa koirat olivat mukana ja pidettiin mm. knock-out-kisa.

2007 - Ensimmäinen I-HAH joukkue SM-kisoissa ja ensimmäinen I-HAH agilityvalio

Kelkkapuiston kentän vuokraus kaupungilta oli tosi joustamatonta. Joka vuodelle piti anoa kenttäajat erikseen.  Anottujen aikojen ulkopuolelle tulevia tapahtumia varten piti aina anoa lisäaikaa ko. päivälle.  Esimerkiksi jos saatiin ulkopuolinen kouluttaja tai pidettiin kilpailut  ja kenttävaraus oli normaalisti klo 12 - 18  niin varaukselle piti anoa pidennystä, jotta tapahtuma saatiin järjestettyä.

Kuvat Kelkkapuistosta: Mari Nummi, Ari Alexandersson




Ida Alexandersson muisteli:  Aloitin 11 vuotiaana junnuna Kelkkapuistossa kesällä 2007.  Silloin taisi olla ensimmäinen junnuryhmä, jossa oli lisäkseni mun sisko, Mari Mäkelä ja pari muuta. Äiti, Mari Nummi veti meidän ryhmää. Koirana oli äidin opettama 3 vuotias Inca tolleri.  Muistan lähinnä esteiden roudauksen, kerättiin lasinsirpaleita ja pullonkorkkeja kentältä, mopoilijat ja skeittarit ajelivat milloin missäkin.  Joskus  joku joutui heille sanomaankin, ettei ihan kentän lävitse tarvitse ajella tai ”polttaa kumia” aivan kentän vieressä.  Ei ollut vessaa, koirat laitettiin kentän laidalle puihin kiinni odottamaan, ei tainnut kellään olla häkkiä.  Jotain muistikuvia on kisoistakin, jolloin istuttiin kentän laidalla olevalla kukkulalla katsomassa.

Henna Laaksonen kertoi: “Sunnuntaina 10.6.2007 pidettiin viralliset kisat Kelkkapuistossa, 1 rata kaikille luokille. Leena Rantamäki-Lahtinen tuomaroi. Rataa jouduttiin muokkaamaan, koska seuralla ei ollut tarpeeksi hyppyesteitä. Kulkutie puistoon vedettiin kehänauhalla umpeen, jotta autolla ei kukaan sinne ajaisi. Poliisit tuli maijalla ajaen jossain vaiheessa sanomaan, että nauha pitää poistaa. Kisoja varten puistoon oli sentään hommattu käymälä.

Kuva Kelkkapuiston kisoista: Ari Alexandersson


Vuoden aikana järjestettiin kaikkiaan kolmet viralliset agilitykisat ja epävirallinen kisasarja Champion of the East touko- kesäkuussa.  Tarjolla oli agilityrata, maastoagilityä ja hyppyrata. Jäsentenvälisiä epävirallisia agilitykisoja järjestettiin kahdet. 
Kuva Kelkkapuistosta: Noora Waltari

SM-kisoihin Ylöjärvelle saatiin ensimmäistä kertaa kasaan minijoukkue. Joukkueessa olivat Eveliina Welling(ent. Eklund) ja Indy, Tiina Wikström (ent. Kaskinen) ja Viljami, sekä Jaija Hirviniemi  ja Eppu. Tulos jäi saamatta.  Kaikki osallistuivat myös yksilökisaan. Medien yksilökisaaan osallistui Eeva Ihatsu (ent. Ekholm) ja Caddy

HSKP:n piirinmestaruuskisojen joukkuekisassa minien joukkue voitti hopeaa ja minien yksilökisassa Tiina Wikström & käävil Viljami tulivat kolmansiksi.

Tiettävästi ensimmäinen I-HAH:n koira shelam Indy (Marian Lullaby) saavutti agilityvalion arvon 31.12.2007  Eveliina Wellingin ohjaamana.

Uutta harjoittelukenttää etsittiin ja vanhan vuorojen vähentämisestä valmistauduttiin valittamaan.

Syyskokoukseen osallistui 16 jäsentä.  Useamman vuoden toimineen kilpailutoimikunnan lisäksi päätettiin perustaa uusia toimikuntia yhdistyksen toiminnan organisoimiseksi.  Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 135.  I-HAH:n kilpailijoiden määrä kasvoi merkittävästi, perätä 77% edelliseen vuoteen verrattuna.

Talvikausi 2007-2008 treenattiin HAU:n hallissa Konalassa ja BAT-hallilla Keravalla. 

2008 - Treenaajien piti lunastaa agilitylisenssi ja vahvistui Kivikon kentän saaminen I-HAHille

Kilpailutoimikunnan rinnalla alkoivat toimia kenttätoimikunta, koulutustoimikunta ja buffatoimikunta.  Yhdistys liittyi Etelä-Suomen urheilu ja liikunta ry:n jäseneksi ja harjoituksiin osallistuvilta alettiin vaatia agilitylisenssi, joko kilpailu- tai harrastajalisenssi.  Vuoden aikana järjestettiin kahdet viralliset agilitykisat: kesäkuussa ja lokakuussa.  Mari Mäkelä ja Viivi voittivat HSKP:n junioreiden agilityn piirinmestaruuden. 

Uusille junnuille järjestettiin erillinen alkeiskurssi. Taisi olla kaksi ryhmää: mini-medit ja medi-maksit. Kouluttajina Henna Laaksonen ja Mari Nummi. Täältä tuli tosi paljon aktiivisia harrastajia ja osa on vielä vuonna 2022 mukana seurassa: Annina Kukkohovi, Kia Peltoniemi, Tuulikki Laalo ainakin. Henna kertoi FB:ssä: “Muistan, kun vedin vikat treenit äitiysvapaalla.  Raahattiin niitä esteitä sieltä kontista ja mulla oli jo mahaa ja muut junnuja.  Oli ihanaa, kun puihin kasvoi lehdet näkösuojaksi. Kouluttajat nimittäin kävivät kyykkypissalla jossain siellä metsässä, koska Kelkkapuistossa ei ollut käymälää. Tämäkin muisto liittyy raskausaikaan, kun oli vessahätä tiheämmin ja koulutti monta tuntia putkeen.”

Kuva junnujen treeneistä: Kia Peltoniemi


Tuulikki Laalo kertoo: "Olin haaveillut pitkään agilityn aloittamisesta, mutta tiibetispanielin kanssa oli vaikea päästä mihinkään seuraan. I-HAH:n kohdalla kävi tuuri, kun mukaan haettiin nimenomaan junnuja ja 2008 olin vielä juuri ja juuri junnu. Seuraan pääseminen edellytti hallittavuustestin läpäisemistä, mutta se oli onneksi helppo, lähinnä testattiin ohjaajan asennetta ja että koira oli jotenkin hallinnassa. Ihme kyllä päästiin mukaan itsepäisen tiibetinspanieli Usvan kanssa ja Usvan hallittavuus joutuikin heti koetukselle kun treenattiin Kelkkapuistossa ilman aitoja. Usva ei ollut niinkään kiinnostunut agilitysta, ennemmin hajuista. Tarpeeksi hyvillä nameilla sain koirani maaniteltua suorittamaan jotain esteitä, mutta toistuvasti Usva karkasi haistelemaan kesken treenien. Kertaalleen Usva otti kokonaan hatkat ja pyydystin sitä Kelkkapuistossa varmaan puoli tuntia ennen kiinni saamista. Kun nykyään muistelen näitä aikoja, ihmettelen miten jaksoin jatkaa treenaamista jatkuvasti karkaavan ja täysin epämotivoituneen koiran kanssa aidattomalla kentällä. Nostan myös hattua kaikille kouluttajille, jotka jaksoivat minua ja Usvaa aikanaan.

Toinen asia, jota ei voisi nykyisissä loistavissa treeniolosuhteissa kuvitellakaan on se, että esteet raahattiin joka treeni-ilta kontista kentälle ja takaisin konttiin. Tokikaan yleensä ei joutunut molempiin suuntiin raahaamaan, mutta oli siinä radan rakentamisessa ja purkamisessa kovasti toisenlainen työ kuin nykyään. Sekä Usva että Kelkkapuisto opettivat kuitenkin minulle valtavasti ja ihme kyllä takkuisesta alusta huolimatta olen pysynyt lajin parissa jo 14 vuotta. Nykyään osaa kummasti arvostaa hyviä treeniolosuhteita ja treenaamista motivoituneiden sekä lajista nauttivien shelttien kanssa."


Noora Waltari jatkaa: “Mulla oli joku junnuporukka kanssa näistä nuorista jossain välissä ja muistan sen kun meinasi palaa käpy, kun ne teinit vaan kälätti keskenään eikä keskittynyt treeneihin.  Saatoin jonkun kerran älähtää. Claudia oli silloin myös teini.”

Claudia Ottka muistelee vuonna 2022:  ”Mut otettiin silloin seuraan, kun oli se junnuryhmä,  mutta en ollut lopulta siinä ryhmässä, kun meillä oli bänditreenit samana päivänä, niin valitsin tulevan rokkistaran uran agin sijaan.  Noh, ei musta sitten rokkistaraa tullut, mutta pääsin toisena viikonpäivänä aikuisten alkeiskurssilta vapautuneelle paikalle ja aloitin sitten siellä x-rotu Tuikun kanssa.  Ekoissa agitreeneissä Tuikku karkasi kaksi kertaa muiden koirien luo. Häpesin ihan kauheesti ja mietin että kehtaanko mennä uudestaan. Olin silloin “truu hevari” ja Sanna Ristikartano, joka oli mun koutsi silloin, jaksoi edelleen pari vuotta sitten mainita mun tyylikkäästä lookista.” 

Agirotu oli jokakesäinen suosittu tapahtuma, joka järjestettiin eri puolilla Suomea. Sinne mentiin tapaamaan saman rodun harrastajia ja kilpailtiin rotujoukkueissa.  Viikissä asuneet tolleri (novascotiannoutaja) -harrastajat  kisasivat vuonna 2008 Ylöjärvellä nimellä Itä-Helsingin Tollot.   Kuvassa Minna & Casper, Ari & Freya, Mari & Inca ja Aino & Ronja.

 

Vuoden 2008 agilityn SM-kisoja Varkaudessa muistelee Eveliina Welling: “Oltiin Indyn kanssa seitsemänsiä muistaakseni! Nämä taisi olla ne kisat kun kaaduin kepeillä ja jatkoin vaan konttaamalla ja pääsin ylös ja muistan että Indy vilkas mua, mutta jatkoi keppejä silti ja saatiin nolla ja hyvä sijoitus. 

Vuosi oli alkanut synkissä merkeissä, sillä kaupunki aikoi olla uusimatta Kelkkapuiston vuokrasopimusta nimettömien valitusten vuoksi. Johtokunta päätti laatia kaupungille kirjeen, jossa vuokrasopimuksen tärkeyttä perusteltiin.

Johtokunnan jäsen Henna Laaksonen kävi alkuvuonna 2008 kaupunkisuunnitteluvirastossa hakemassa aineistoa kirjettä varten. Tarkoitus oli etsiä materiaalia Kontulan lähiöprojektihankkeesta, jossa Kelkkapuistoon oli suunniteltu aidattu agilitykenttä, joka jäi kustannussyistä toteuttamatta. Tällä oli tarkoitus perustella sitä, että agility on osa Kelkkapuiston alkuperäistä luonnetta. Henna kierteli kaupunkisuunnitteluvirastossa useamman henkilön luona juttelemassa yhdistyksen kenttätilanteesta. Kontulan lähiöprojektin silloinen vetäjä oli harmissaan siitä, ettei meillä ollut kesäksi mitään treenipaikkaa tiedossa.

Muutamien henkilöiden kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että Kivikkoon on suunnitteilla liikuntapuisto, johon on varattu tila koirien juoksuradalle kooltaan 50 x 100 metriä. Tässä vaiheessa kaupungilla oli myös jo tieto siitä, että juoksuradalle ei löydy toteuttajaa. Henna sai kopiot alueen kartoista ja muusta materiaalista, sekä ohjeet ottaa yhteyttä liikuntavirastoon. Tästä Kivikon kenttäprojekti lähti  käyntiin.

 

Myös kirje koskien Kelkkapuiston vuokrasopimusta saatiin tehtyä ja lähetettyä kaupungille. Onneksemme kaupunki suostui jatkamaan vuokrasopimusta. Lisäksi päätettiin, että kenttätoimikunta aloittaa välittömästi Kivikon kentän valmistelut ja ensimmäiset palaverit kaupungin kanssa käytiin jo kevään aikana.

Myös ATD oli aluksi kiinnostunut Kivikon urheilupuistoon tulevasta kentästä. Kaupunki ehdotti yhteistyötä kahden seuran välillä. Suunnitellun alueen koon perusteella todettiin, että kentälle ei mahdu kahta agilityseuraa. Todettiin paremmaksi, että molemmat seurat ajavat kenttäasiaa erikseen omilla tahoillaan. I-HAH ry:n johtokunta oli päättänyt, että pyrimme saamaan Kivikon kentän kokonaan omaan käyttöön, mutta kaupungin suuntaan viestitettiin vielä yhteistyövalmiutta toisen seuran kanssa.

Marraskuussa 2008 yhdistyksen edustajia istui palaverissa Helsingin kaupungin Liikuntaviraston kanssa. Paikalle odotettiin myös ATD:n edustajia. Henna Laaksonen muistelee palaverin tunnelmaa: “Kyllä siellä melkoista jännitystä oli ja sanatonta viestintää I-HAH:n edustajien kesken odotellessa, koska kahden seuran yhteistyönä kenttähanke ei olisi onnistunut ja oma kenttä oli meidän tahtotila, mutta kaupungille viestitimme toki  yhteistyövalmiuksista.”  ATD:n edustajat eivät saapuneet  palaveriin ja asiaa selvitettäessä palaverin kuluessa kävi ilmi, että ATD ei ole enää kiinnostunut Kivikon kentästä. Lienee turha kirjoittaa, mikä helpotuksen ja riemun tunne nousi esiin: Kivikon kenttä on meidän!

Yhdistyksen puheenjohtajana oli alkuvuonna Vesa Sundqvist, mutta hänen muutettuaan väliaikaisesti Mikkeliin siirtyi puheenjohtajaksi Sanna Ristikartano.

Uusi kenttätoimikunta ryhtyi työstämään Kivikon kenttähanketta. Kenttiksen pöytäkirjaan merkittiin joulukuussa 2008: Kaupungille tulisi tehdä mahdollisimman pikaisesti vuokra-anomus, joka sisältää suunnitelman kentän rakentamisesta. Vaihe 1.  kenttä ja aitaus, vaihe 2. huoltorakennus.  Syyskokouksessa oli osallistujia 14.

Talvitreeneille  2008-2009 vuokrattiin tilaa HAU:n ja ATD:n halleista Konalasta, BAT:in hallilta Keravalta ja JAU:n hallilta Nurmijärveltä. Ryhmäjaot tehtiin sen mukaan, mihin hallille / päivälle treenaaja pääsi. Tämä harjoitteluaikojen ja -paikkojen silppuisuus oli aika iso haaste tuolloin. Noiden hallivuorojen kyselyyn ja varaamiseen, sekä avainten hallinnointiinkin meni tosi paljon aikaa.

 JAU:lla Nurmijärven Karhunkorvessa treenasi vuoroviikoin seuran valmennusryhmät eli SM-ryhmät ja haasteryhmät. Treenit olivat perjantai-iltaisin. Nämä valmennusryhmät olivat lisätreeni tavoitteellisesti harrastaville koirakoille normaalin viikkotreenin lisäksi. Näissä oli ulkopuolinen kouluttaja.  Tämä oppi oli aika tärkeää, koska tuolloin ei kaupallista valmennusta ollut tarjolla kovin paljon eikä hallitilaa.  SM-ryhmässä oli ainakin jackru Nipa, borter Olga, kääpin Kitri, kääpin Tilda, shelam Liinu/Roosa. Ryhmissä oli myös varakoirakot, jotka tuurasivat poissaoloja. Haasteryhmässä oli myös makseja. Seuran 3-luokan kisaajat olivat aika minipainotteisia tuohon aikaan.

2009 - Kivikon kenttähanke eteni ja johtokuntaan valittiin toimikuntien puheenjohtajat

I-HAH:n puheenjohtajana jatkoi Sanna Ristikartano. Pian kävi ilmi, että kenttähankkeeseen tarvitaan asiantuntija-apua ja kustannusarvio on suurempi kuin aluksi uskottiin. Suunniteltu kerhorakennus oli käännettävä asemakaavan mukaiseksi.  Kenttää varten piti teettää maanrakennussuunnitelma. Yhdistyksen jäsenten suhteet osoittautuivat arvokkaiksi tässäkin asiassa. Saimme suunnitelman erittäin huokeaan hintaan (Marjaana) Jaija Hirviniemen tuttavalta.

Yhdistykselle tarjolla ollut alue oli  kokonaisuudessaan 100x50m kokoinen. Kunnianhimoinen, ensimmäinen luonnos piti sisällään kaksi kv-kisan mitat täyttävää harjoituskenttää, vapaaharjoittelualueen sekä kerhorakennuksen. Hyvin nopeasti kävi ilmi, että tämän laajuisen suunnitelman toteuttamiseen yhdistyksellä ei ole parin vuoden kuluessa mahdollisuuksia. Suunnitelmaa päätettiin karsia niin, että ensin rakennetaan puolikas kenttää, eli 50x50m ja toinen puolisko rakennetaan parin vuoden päästä. Koko alue kuitenkin vuokrattiin saman tien kaupungilta.

Henna Laaksonen ja kääpinnit Kitri, Tilda ja Simo kävivät katsomassa kentän paikkaa ja maastoa ensimmäistä kertaa, sun siellä ei ollut mitään muuta kuin läjitettyä maata. Kaupungin ehtoihin oli tullut suunnitella kentän piirustukset ja huoltorakennus. Kuva: Henna Laaksonen

Kentästä oli tehty maanrakennussuunnitelma ja kentän kustannusarvio oli  98 000 euroa. Tämä summa oli seuralle liian suuri. Pystyimme sijoittamaan kenttään  maksimissaan 30 000 euroa. Kaupungin kanssa oli pidettävä palaveri ja kysyttävä, pystyisikö kaupunki avustamaan kustannuksissa.  Lopulta kaupunki suostui rakentamaan kentän, mutta vaati I-HAH:lta suunnitelman, jonka mukaan rakensi, muisteli Jaija Hirviniemi keväällä 2022.   

Kesäkaudella treenit jatkuivat Kelkkapuistossa.  Kuvat: Jaija Hirviniemi

Rally-tokon harrastaminen alkoi, ellei jo vuotta aikaisemmin.  Claudia Ottka  koulutti Kelkkapuiston viereisellä nurmialueella.  Ari Alexandersson muisteli, että Claudia houkutteli hänet ja tolleri Freyankin rally-tokon pariin. Freya taisi olla ensimmäisiä epävirallisia RTK1-palkittuja ellei peräti ensimmäinen.  Joutuivat odottelemaan ensimmäistä starttia AVO-luokassa, että tuli riittävästi osallistujia.  Kuvassa Mari Mäkelä ja Birk 13.5.2009 ensimmäisissä Rally-kisoissa: Maija Mäkelä.

Yhdistyksen toimintojen organisoimiseksi oli otettu käyttöön toimikunnat. Ne oli todettu hyväksi tavaksi jakaa aikaisemmin muutamalle aktiiville kasaantunutta työtaakkaa. Lisäksi toimikuntien kautta uusien aktiivien mukaantulo seuran toimintaan oli helpompaa. Toimikuntamallin haasteeksi oli kuitenkin todettu tiedonkulku johtokunnan ja toimikuntien välillä. Henkilövalinnat oli aikaisemmin tehty niin, että johtokunnan ja toimikuntien välillä ei ollut välttämättä ollenkaan päällekkäisyyttä, eli niissä istuivat täysin eri ihmiset. Vaikka johtokunnan pöytäkirjat jaettiin tiedoksi toimikuntien puheenjohtajille, ei tämä korvannut sitä, että joku toimikunnista olisi ollut läsnä johtokunnan keskusteluissa.  Johtokunta oli  yhdistyksen ainoa laillinen päättävä elin ja sen tuli olla tietoinen toimikuntien työskentelystä ja päinvastoin toimikuntien toimeenpanevana elimenä tuli olla tietoinen johtokunnan linjauksista.

Syyskokouksessa 2009 johtokunta- ja toimikuntavalinnat tehtiin niin, että toimikuntien puheenjohtajat valittiin myös johtokunnan jäseniksi. Näin toimikuntien ja johtokunnan välille tuli kiinteä yhteys ja tiedonkulkuongelmien toivottiin poistuvan.

Talvikaudelle 2009-2010  vuokrattiin tunteja  Hakkilan kaarihallista Tikkurilantieltä pienyrittäjä Harri Pakariselta.  Halli toi harjoittelutilanteeseen hyvän parannuksen, koska saimme enemmän halliaikaa yhdestä paikasta.  Kuva: Harri Pakarinen

 

 

Henna Laaksonen muistelee keväällä 2022: “Vaikka hallina Hakkila oli kylmä, aluksi kivituhkapohjainen ja esteet itserakennettuja, niin se oli edistystä harjoitteluolosuhteisiin. Pakarinen oli etsinyt isommista tuntimääristä kiinnostuneita vuokralaista ja siihen tartuttiin. Pakariselta vuokratut treenitilat ensin Hakkilasta ja myöhemmin Malmilta olivat yhtenä talvitreenipaikkana siihen asti, kunnes I-HAH vuokrasi Tattarisuolta Tuulilasintie 31:stä hallin kokonaan omaan käyttöönsä  keväällä 2013.

Historiikin 1. osa vuodet 1992 - 1999

Historiikin 2. osa vuodet 2000 - 2004

Historiikin 3. osa vuodet 2005 - 2009 koonnut Niina Setälä vuonna 2012 ja täydentänyt Eila Kuronen 2022