Susanna Stenberg ja Krista Heikkinen olivat suunnitelleet meille mitä mainioimman rallyleirin helteisen kesäviikonlopun ratoksi. Meitä oli yhteensä seitsemän leiriläistä, mikä olikin oikein sopiva määrä, jotta kaikki saivat myös henkilökohtaista ohjausta. Rotukirjo oli kaksi lagottoa, kaksi bortsua, kaksi sakasanpaimenkoiraa (vuorotellen), yksi australianpaimenkoira ja yksi samojedi. Varsin kattava otos rotuja siis.
Aloitimme perjantai-iltana uusimisteeman ympäriltä. Rakentelimme kukin tarpeensa mukaisen käytännön uusia mönkään menneitä tehtäviä radalla. Ja pohdimme myös sitä, onko aina ollenkaan järkevää uusia tehtävä. Jos koira ei kerrassaan osaa tai pysty? Vai kannattaisiko mieluummin ottaa kymppi tekemällä joku ihan muu tehtävä ja jatkaa eteenpäin, kuin ottaa uusimisesta kolme virhepistettä per uusiminen ja ehkä lisäksi vielä tuo edellä mainittu kymppi? Lopuksi testasimme vielä jokainen erilaisia uusimiskäytäntöjä radalla ja ainakin meikäläinen sai todeta, että ei se rutiini kovin vahva ollutkaan, väkisin meinasi mukaan tunkeutua jotain suunnittelematonta käytöstä joko koiralta ja ohjaajalta tyyliin ”Eihän mun näin pitänyt tehdä!”
Hyvin nukutun yön jälkeen oli vuorossa lauantain ohjelma.
Aamupäivällä perehdyimme oman koirahierojamme Kristan kanssa rallyn asettamiin
vaatimuksiin koiran kehonhuollossa. Kävimme hauskan jumpparingin läpi, jossa
teemoina venyttely, tasapaino, tikaskävely/juoksu, vatitreeni ja erilaiset
koordinaatiotehtävät pehmeillä tyynyillä. Ei ihan helppo nakki ketterällekään
koiralle. Lisäksi Krista esitteli meille, miten voimme itse kevyesti hieroa
koiraa ja vähintäänkin tunnistaa jumeja selän alueella.
Lounaan jälkeen perehdyimme mielentilatreeniin sekä
tekniikkaan. Susanna oli kasannut meille haastavan houkutus-landian, josta
koiran piti houkutuksiin haksahtamatta juosta ensin läpi ja sen jälkeen tehdä
vielä tehtäviä herkkujen, lelujen ja treenitavaroiden keskellä. Olipa kiva tapa
vahvistaa houkutuksesta luopumista.
Sunnuntaina olikin sitten vuorossa ratatreeni kaikilla tasoilla. Arvovaltainen tuomari sihteereineen oli kentällä ja kaikki kisakuviot käytiin oikean kisan tapaan. Yleisö kannusti kentän laidalla, mikä sekin oli hyvää harjoitusta erityisesti nuorille koirille. Radat oli suunniteltu toiveita kuunnellen ja kuitenkin siten, että ne olisivat voineet olla kisaratoja. Jokaisen tasoluokan jälkeen käytiin läpi tulokset ja koirakot saivat kannustavan palautteen ja kehittämiskohteita ja vinkkejä tuleviin treeneihin.
Kaiken kaikkiaan runsas ja monipuolinen leiri, palaute
paikan päällä oli kiittävää. Tällaiseen lähden kyllä seuraavallakin kerralla –
kiitos Susanna ja Krista ❤️.
Terkkusin,
Pirjo
Kuvat: Krista
